Seinäjoen kaupunkiseudun imagon rakentaminen verkostomaisena toimintamuotona: Kehittäjäverkoston johtamisen merkitys
Koivulahti, Elina (2012)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee Seinäjoen kaupunkiseudun imagon rakentamista paikan markkinoinnin avulla, ja sen tarkastelua verkostomaisena toimintamuotona. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella verkostojen muodostumista ja niiden johtamista.
Alueiden välinen kilpailu asukkaista, työntekijöistä ja yrityksistä sekä vetovoimaisuuden korostamisen paikan markkinoinnin avulla ovat ajankohtaisia aiheita, joihin monet kunnat ja alueet nykypäivänä kiinnittävät yhä etenevissä määrin huomiota. Alueiden menestys riippuu yhä useammin niiden omista toimenpiteistä, erikoistumisesta ja resurssien yhdistämisestä aluekehittämistyössä. Alueet, jotka panostavat näiden asioiden kehittämiseen, vaikuttavat ratkaisevasti tavoitteellisen imagon syntymiseen ja menestyvät kilpailussa paremmin. Julkisen paikan markkinointi on tulevaisuuden yksi suurimmista haasteista ja kehitystarpeista Suomen eri alueille.
Tarkastelen tässä tutkimuksessa aluekehittämisen verkostoja johtamisen näkökulmasta. Tavoitteena on tutkia miten verkostoja ja verkostomaista toimintaa johdetaan. Toiseksi tutkin imagon rakentamista paikan markkinoinnin avulla jota toteutetaan verkostomaisena toimintamuotona. Tutkimuksen teoreettinen osuus keskittyy tutkimuksen keskeisten käsitteiden ja niihin liittyvien teorioiden tarkasteluun. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa esittelen tuloksia 13 KOMIA -yhteismarkkinointiverkoston toimijoiden haastatteluiden analysoinnin pohjalta. Haastatteluissa painottuivat verkoston toimijoiden välinen vuorovaikutus ja verkoston johtaminen.
KOMIA -yhteismarkkinoinnin kautta Seinäjoen kaupunkiseudulle on syntynyt varsin tiivis, aktiivinen, luottamukseen ja toimijoiden keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuva onnistunut verkosto. Verkostoa ei varsinaisesti hallitse mikään ulkopuolinen taho vaan verkoston johtamista on toimijoiden kanssakäyminen sekä heidän toisiinsa kohdistama vaikutus. Keskeisintä on ollut huomata, miten eri toimijat kokivat imagon rakentamisen varsin tärkeäksi ja koettiin, että on pystytty muodostamaan aidosti toimiva verkosto jossa alueen eri toimijoita, yksityisiä ja julkisia on saatettu yhteen.
Verkoston toimintaa leimaa vahva yhteinen tahto ja päämäärätietoisuus sekä pitkäjänteinen toiminta. Verkoston työskentelyssä koettiin hyvänä sen toimivuus, pitkäjänteisyys ja tätä kautta muodostunut luottamus toimijoiden välillä. Toimijoiden välinen luottamus ja tiivis yhteistyö ja halu yhdessä kehittyä ovat niitä ominaisuuksia, miksi juuri KOMIA -yhteismarkkinoinnin verkoston toiminta on onnistunut.
Alueiden välinen kilpailu asukkaista, työntekijöistä ja yrityksistä sekä vetovoimaisuuden korostamisen paikan markkinoinnin avulla ovat ajankohtaisia aiheita, joihin monet kunnat ja alueet nykypäivänä kiinnittävät yhä etenevissä määrin huomiota. Alueiden menestys riippuu yhä useammin niiden omista toimenpiteistä, erikoistumisesta ja resurssien yhdistämisestä aluekehittämistyössä. Alueet, jotka panostavat näiden asioiden kehittämiseen, vaikuttavat ratkaisevasti tavoitteellisen imagon syntymiseen ja menestyvät kilpailussa paremmin. Julkisen paikan markkinointi on tulevaisuuden yksi suurimmista haasteista ja kehitystarpeista Suomen eri alueille.
Tarkastelen tässä tutkimuksessa aluekehittämisen verkostoja johtamisen näkökulmasta. Tavoitteena on tutkia miten verkostoja ja verkostomaista toimintaa johdetaan. Toiseksi tutkin imagon rakentamista paikan markkinoinnin avulla jota toteutetaan verkostomaisena toimintamuotona. Tutkimuksen teoreettinen osuus keskittyy tutkimuksen keskeisten käsitteiden ja niihin liittyvien teorioiden tarkasteluun. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa esittelen tuloksia 13 KOMIA -yhteismarkkinointiverkoston toimijoiden haastatteluiden analysoinnin pohjalta. Haastatteluissa painottuivat verkoston toimijoiden välinen vuorovaikutus ja verkoston johtaminen.
KOMIA -yhteismarkkinoinnin kautta Seinäjoen kaupunkiseudulle on syntynyt varsin tiivis, aktiivinen, luottamukseen ja toimijoiden keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuva onnistunut verkosto. Verkostoa ei varsinaisesti hallitse mikään ulkopuolinen taho vaan verkoston johtamista on toimijoiden kanssakäyminen sekä heidän toisiinsa kohdistama vaikutus. Keskeisintä on ollut huomata, miten eri toimijat kokivat imagon rakentamisen varsin tärkeäksi ja koettiin, että on pystytty muodostamaan aidosti toimiva verkosto jossa alueen eri toimijoita, yksityisiä ja julkisia on saatettu yhteen.
Verkoston toimintaa leimaa vahva yhteinen tahto ja päämäärätietoisuus sekä pitkäjänteinen toiminta. Verkoston työskentelyssä koettiin hyvänä sen toimivuus, pitkäjänteisyys ja tätä kautta muodostunut luottamus toimijoiden välillä. Toimijoiden välinen luottamus ja tiivis yhteistyö ja halu yhdessä kehittyä ovat niitä ominaisuuksia, miksi juuri KOMIA -yhteismarkkinoinnin verkoston toiminta on onnistunut.