Haitallisten vieraslajien torjunnan ilmeneminen yleistajuisissa ja asiantuntijateksteissä : Ketkä torjuvat ja mitä?

Abstract

Tutkielmani aiheena on se, miten haitallisten vieraslajien torjunnan käsite ilmenee erilaisissa tekstilajeissa. Tutkimukseni tavoitteena on ollut osoittaa, miten haitallisten vieraslajien torjuntaa käsitellään ja kuvataan yleistajuisissa teksteissä ja asiantuntijateksteissä, ja miten mainittujen tekstilajien käsitykset haitallisten vieraslajien torjunnasta poikkeavat toisistaan. Varsinaiset tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisia haitallisten vieraslajien torjuntaan kuuluvia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä aineistossani on havaittavissa? 2. Miten vertailtavina olevista tekstilajeista muodostamani käsitejärjestelmät poikkeavat toisistaan?

Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt systemaattista käsiteanalyysia ja sen työkaluja kuten terminologisen tutkimuksen käsitteistöä ja satelliittimallia. Aineisto on kolmiosainen, sillä se koostuu yleistajuisista teksteistä ja kahteen osaan jakamistani asiantuntijateksteistä: virkakielisistä ja säädöskielisistä teksteistä. Aineistona tutkimuksessani on ollut yleistajuisessa aineiston osuudessa Yleisradion vieraslajit-tunnisteella koottuja tekstimuotoisia uutisjuttuja vuodelta 2023, virkakielisten tekstien osuudessa maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2021 julkaisema yhdistetty hallintasuunnitelma haitallisten vieraslajien torjumiseksi ja vuonna 2024 julkaistu hallintasuunnitelman täydennys sekä säädöskielisten tekstien osuudessa kansallinen vieraslajilaki- ja asetus (2015 ja 2019/2023). Tutkimuksen tuloksena olen muodostanut vieraslajien torjunnan käsitteestä kolme vieraslajien torjuntaa kuvaavaa kokonaiskuvaa, jotka ovat muodostuneet analysoitavien tekstien ominaisuuksien mukaisesti. Keskeisinä oletuksina tutkimuksessani on ollut muun muassa, että haitallisten vieraslajien torjunta on monimuotoinen ja laaja käsite, ja että vertailtavissa tekstilajeissa ilmenee eroavaisuuksia käsitteen laajuudessa ja ilmaisun terminologisessa yhdenmukaisuudessa.

Havaintoina on, että jokaisesta aineiston osuudesta löytyy monipuolisesti ja vaihtelevista lähtö-kohdista esitettyinä haitallisten vieraslajien torjuntaan liittyviä toimijoiden ja kohteiden käsitteitä. Yleiskielisten tekstien käsitteistö ei ole niin runsasta kuin asiantuntijateksteissä, mikä tulee esille myös käsitejärjestelmissä. Käsitteistöltään ja hierarkialtaan runsaimmat käsitejärjestelmät ja satelliittimallit eli aiheen kokonaiskuvat muodostuivat virkakielisten tekstien aineiston osuudesta. Ylen aineiston osuus oli kokonaiskuvista niukin niin käsitteistöltään kuin hierarkialtaan. Käsitteiden välinen hierarkia oli asiantuntijateksteissä selkeämmin löydettävissä kuin yleiskielisistä teksteistä, etenkin kohteita poimittaessa. Oletus siitä, että aineistoni asiantuntijatekstit olisivat laaja-alaisemmin ilmiöön perehtyneitä ja terminologisesti yhtenäisempiä kuin yleistajuisten tekstien viestintä, näyttäisi saavan tutkimuksessa tukea. Tulosten avulla tekstien käsitetietoon liittyvä puutteita voidaan osoittaa ja korjata, minkä lisäksi visuaalisen esittämisen merkitys tekstien arvioinnissa nousee esille.