Toimittaja sisäpiiritiedon ilmaisijana
Annola, Sarlotta; Annola, Vesa (2024-09-30)
Annola, Sarlotta
Annola, Vesa
Suomen asianajajaliitto
30.09.2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024100476044
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024100476044
Kuvaus
vertaisarvioitu
© 2024 Suomen asianajajaliitto.
© 2024 Suomen asianajajaliitto.
Tiivistelmä
Arvopaperimarkkinoiden sääntelyn tarkoituksena on tuottaa informaatiota ja saattaa se julkistetuksi mahdollisimman tehokkaasti ja tasapuolisesti. Jos informaatiota ei ole mahdollista julkistaa, määritellään se sisäpiiritiedoksi, jonka hyväksi käyttämistä rajoitetaan. Yksi rajoitustoimista on sisäpiiritiedon ilmaisukielto. Sisäpiiritiedon valikoitu julkistaminen on lähtökohtaisesti kiellettyä. Sisäpiiritietoa ei saa ilmaista, jollei ilmaiseminen tapahdu osana työn, ammatin tai tehtävien tavanomaista suorittamista. Asiasta säädetään markkinoiden väärinkäyttöasetuksessa.
Sisäpiiritietoa on tyypillisimmin liikkeeseenlaskijan piirissä toimivilla henkilöillä, ja heillä aktualisoituu useimmin myös kysymys sisäpiiritiedon ilmaisemisesta. Vastaavasti myös oikeuskirjallisuudessa ilmaisukiellon tarkastelu on kohdistunut erityisesti tähän henkilötahoon.
Arvopaperimarkkinoilla on kuitenkin tunnistettu, että sisäpiiritiedon ilmaisemisen edellytykset voivat vaihdella eri tehtävissä toimivilla henkilöillä. Informaatioon kohdistuu myös muita kuin arvopaperimarkkinaoikeudellisia intressejä. Yksi keskeisimmistä on lehdistönvapaus ja siihen liittyvä sananvapaus. Tämä on huomioitu myös markkinoiden väärinkäyttöasetuksessa, jossa journalistisessa tarkoituksessa ilmaistua sisäpiiritietoa koskevat erityissäännökset. Toimittajille on asetettu laajempi mahdollisuus sisäpiiritiedon ilmaisemiseen. Sääntelyn ulottuvuus ja toteutus ovat kuitenkin suhteellisen täsmentymättömiä.
EUT on antanut ratkaisun asiassa, jossa toimittaja oli ilmaissut sisäpiiritietoa. Tässä artikkelissa on esitetty jäsennystä siitä, miten ilmaisemiskieltoa olisi tällaisessa tilanteessa tarkoituksenmukaista arvioida systemaattisesti. Tarkastelu perustuu EUT:n antamaan ratkaisuun. Journalistisen tarkoituksen määrittämisen jälkeen arviointi kohdistuu siihen, soveltuuko ilmaiseminen kyseiseen tarkoitukseen (soveltuvuusharkinta) sekä sen jälkeen ilmaisutoimen tarpeellisuusharkintaan ja suhteellisuusharkintaan.
Sisäpiiritietoa on tyypillisimmin liikkeeseenlaskijan piirissä toimivilla henkilöillä, ja heillä aktualisoituu useimmin myös kysymys sisäpiiritiedon ilmaisemisesta. Vastaavasti myös oikeuskirjallisuudessa ilmaisukiellon tarkastelu on kohdistunut erityisesti tähän henkilötahoon.
Arvopaperimarkkinoilla on kuitenkin tunnistettu, että sisäpiiritiedon ilmaisemisen edellytykset voivat vaihdella eri tehtävissä toimivilla henkilöillä. Informaatioon kohdistuu myös muita kuin arvopaperimarkkinaoikeudellisia intressejä. Yksi keskeisimmistä on lehdistönvapaus ja siihen liittyvä sananvapaus. Tämä on huomioitu myös markkinoiden väärinkäyttöasetuksessa, jossa journalistisessa tarkoituksessa ilmaistua sisäpiiritietoa koskevat erityissäännökset. Toimittajille on asetettu laajempi mahdollisuus sisäpiiritiedon ilmaisemiseen. Sääntelyn ulottuvuus ja toteutus ovat kuitenkin suhteellisen täsmentymättömiä.
EUT on antanut ratkaisun asiassa, jossa toimittaja oli ilmaissut sisäpiiritietoa. Tässä artikkelissa on esitetty jäsennystä siitä, miten ilmaisemiskieltoa olisi tällaisessa tilanteessa tarkoituksenmukaista arvioida systemaattisesti. Tarkastelu perustuu EUT:n antamaan ratkaisuun. Journalistisen tarkoituksen määrittämisen jälkeen arviointi kohdistuu siihen, soveltuuko ilmaiseminen kyseiseen tarkoitukseen (soveltuvuusharkinta) sekä sen jälkeen ilmaisutoimen tarpeellisuusharkintaan ja suhteellisuusharkintaan.
Kokoelmat
- Artikkelit [3115]