Kokkolan epävirallisen paikannimistön muodostamista ja käyttöä
Koivukoski, Saija (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani Kokkolan epävirallisten paikannimien muodostamista ja käyttöä. Epävirallista kaupunkinimistöä ei Kokkolassa ole aiemmin tutkittu, joten tälle tutkimukselle on tarve. Tutkimukseni on kaksiosainen. Selvitän epävirallisten nimien muodostamistapoja ja erillisen otoksen avulla perehdyn kokkolalaisten nuorten ja aikuisten sekä mies- ja naispuolisten vastaajien nimien käyttöön. Lisäksi tarkastelen erikseen miesten, naisten, poikien ja tyttöjen nimenkäytön suhteita. Tutkimus sijoittuu onomastiikan alaan, käytönanalyysi asettuu vielä tarkemmin sosio-onomastiikkaan.
Koko aineistoni sisältää yli 900 nimivarianttia. Aineisto koostuu kahden eri ikäryhmän, nuorten ja aikuisten, vastauksista. Aineiston olen kerännyt kyselylomakkeilla syksyllä 2005. Luokittelin aineiston nimien muodostamistapojen mukaan sekundaareihin, primaareihin ja sanaväännösnimiin sekä näiden alaluokkiin. Erilliseen otokseen valitsin 80 vastaajan ryhmän. Otoksen avulla tein päätelmiä kokkolalaisen epävirallisen nimistön käytöstä.
Luokittelun avulla selvisi, että Kokkolan epävirallinen paikannimistö on muodostettu kaikkia luokittelun tapoja käyttäen. Sekundaarein tavoin, varsinkin johdinaineksilla, muodostettuja nimiä esiintyy eniten. Sanaväännökset, lyhentäminen ja mukailu ovat seuraavaksi suosituimpia nimeämistapoja. Vasta näiden jälkeen muodostetaan paikkoja luonnehtivia nimiä, eniten suhdetta ihmiseen käyttäen, mutta myös ominaisuuden mukaan on paikkoja nimetty.
Sekundaareja nimiä käyttävät eniten nuoret, naispuoliset ja tytöt. Varsinkin johdinnimiä käyttävät tytöt runsaimmin. Primaarit nimet ovat parhaiten aikuisten, naisten ja naispuolisten käytössä. Ominaisuuteen ja sijaintiin perustuvia nimiä suosivat naiset. Sanaväännöksiä käyttävät eniten pojat, nuoret ja miespuoliset.
Tutkimus osoitti, että kokkolalaiset käyttävät epävirallisia nimiä paljon huolimatta siitä, että kaupunki sijaitsee kaukana slangin syntysijoilta. Jo epävirallisten nimien määrä aineistossa osoittaa laajaa nimien käyttötaitoa. Näillä nimillä voi tuoda esiin myös omaa identiteettiään ja elinympäristöään.
Koko aineistoni sisältää yli 900 nimivarianttia. Aineisto koostuu kahden eri ikäryhmän, nuorten ja aikuisten, vastauksista. Aineiston olen kerännyt kyselylomakkeilla syksyllä 2005. Luokittelin aineiston nimien muodostamistapojen mukaan sekundaareihin, primaareihin ja sanaväännösnimiin sekä näiden alaluokkiin. Erilliseen otokseen valitsin 80 vastaajan ryhmän. Otoksen avulla tein päätelmiä kokkolalaisen epävirallisen nimistön käytöstä.
Luokittelun avulla selvisi, että Kokkolan epävirallinen paikannimistö on muodostettu kaikkia luokittelun tapoja käyttäen. Sekundaarein tavoin, varsinkin johdinaineksilla, muodostettuja nimiä esiintyy eniten. Sanaväännökset, lyhentäminen ja mukailu ovat seuraavaksi suosituimpia nimeämistapoja. Vasta näiden jälkeen muodostetaan paikkoja luonnehtivia nimiä, eniten suhdetta ihmiseen käyttäen, mutta myös ominaisuuden mukaan on paikkoja nimetty.
Sekundaareja nimiä käyttävät eniten nuoret, naispuoliset ja tytöt. Varsinkin johdinnimiä käyttävät tytöt runsaimmin. Primaarit nimet ovat parhaiten aikuisten, naisten ja naispuolisten käytössä. Ominaisuuteen ja sijaintiin perustuvia nimiä suosivat naiset. Sanaväännöksiä käyttävät eniten pojat, nuoret ja miespuoliset.
Tutkimus osoitti, että kokkolalaiset käyttävät epävirallisia nimiä paljon huolimatta siitä, että kaupunki sijaitsee kaukana slangin syntysijoilta. Jo epävirallisten nimien määrä aineistossa osoittaa laajaa nimien käyttötaitoa. Näillä nimillä voi tuoda esiin myös omaa identiteettiään ja elinympäristöään.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]