Lastensuojelun laitoshoidon laatu ja laatupuutteet yksityisessä ja julkisessa palveluntuotannossa: Tutkimus valvontaraporteissa esiin nousseista laatueroista
Markkanen, Jenna Maria (2024-09-03)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090368391
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090368391
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, miten uusi julkishallinto näkyy lastensuojelun sijaishuollossa ja sen valvonnassa, sekä miten sijaishuollon laatu näyttäytyy ympärivuorokautisissa laitospalveluissa. Tutkielmassa vertailen julkisen ja yksityisen sektorin palveluntuottajien toimintayksiköissä ilmenneitä epäkohtia sekä toimintayksiköiden vahvuuksia. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tutkittua tietoa monituottajamallin ja hybridiorganisaation johtajalle, palveluntuottajille ja palvelunkäyttäjille sijaishuollon laadusta ja laatujohtamisesta.
Tutkimusaineistona on Manner-Suomen aluehallintovirastojen suunnitelmallisen valvonnan dokumentit vuosilta 2019–2024 sekä erään hyvinvointialueen tuottamat suunnitelmallisen valvonnan valvontaraportit samalta ajanjaksolta. Aineisto koostui yhteensä 117 dokumentista, joiden yhteenlaskettu pituus oli 1058 sivua. Valvontaa oli kohdistunut sekä yksityiseen että julkiseen palveluntuotantoon. Aineisto käsitti noin 20 % yksityisen sektorin toimintayksiköistä ja noin 15 % julkisen sektorin toimintayksiköistä.
Tutkimusmenetelmänä on hyödynnetty laadullista sisällönanalyysiä. Aineiston kategorisointia ohjasivat Valviran lastensuojelun ympärivuorokautisen hoidon ja kasvatuksen valvontaohjelman (2012–2014) painopisteet sekä Sosiaali- ja terveysministeriön laatimat sijaishuollon laatukriteerit. Deduktiivisen lähestymistapaa täydensivät aineistossa esiin nousseet havainnot, jotka ohjasivat lopullista aineiston analyysiä.
Tutkielmassa ei havaittu merkittäviä laadullisia eroja yksityisen ja julkisen palveluntuotannon välillä, vaikkakin yksittäisiä havaintoja oli nostettavissa esille. Merkittävää oli se, että kaikissa valvontaraporteissa löydettiin korjattavaa palveluntuottajien toiminnasta. Havainnot olivat keskenään eri tasoisia, osa välitöntä puuttumista vaativia ja osa pienempiä korjauskehotuksia. Yleisimmät havainnot liittyivät lääkkeiden säilytykseen, omavalvontasuunnitelmaan ja rajoitustoimenpiteiden lapsikohtaisten arviointien puuttumiseen.
Lastensuojelun sijaishuollon järjestämisessä ja valvonnassa näkyy voimakkaasti uuden julkishallinnan piirteet ja hybridimallin organisaatio. Palvelut on järjestetty monituottajamallilla, jonka kaikki osapuolet toteuttavat valvontaa. Tutkielmassa korostui myös tarve kehittää valvontaa kohti yhteneväisempiä toimintakäytäntöjä, jotta sijaishuollon laadusta saataisiin kattavampaa aineistoa tulevaisuuden tutkimusta sekä tiedolla johtamista varten.
Tutkimusaineistona on Manner-Suomen aluehallintovirastojen suunnitelmallisen valvonnan dokumentit vuosilta 2019–2024 sekä erään hyvinvointialueen tuottamat suunnitelmallisen valvonnan valvontaraportit samalta ajanjaksolta. Aineisto koostui yhteensä 117 dokumentista, joiden yhteenlaskettu pituus oli 1058 sivua. Valvontaa oli kohdistunut sekä yksityiseen että julkiseen palveluntuotantoon. Aineisto käsitti noin 20 % yksityisen sektorin toimintayksiköistä ja noin 15 % julkisen sektorin toimintayksiköistä.
Tutkimusmenetelmänä on hyödynnetty laadullista sisällönanalyysiä. Aineiston kategorisointia ohjasivat Valviran lastensuojelun ympärivuorokautisen hoidon ja kasvatuksen valvontaohjelman (2012–2014) painopisteet sekä Sosiaali- ja terveysministeriön laatimat sijaishuollon laatukriteerit. Deduktiivisen lähestymistapaa täydensivät aineistossa esiin nousseet havainnot, jotka ohjasivat lopullista aineiston analyysiä.
Tutkielmassa ei havaittu merkittäviä laadullisia eroja yksityisen ja julkisen palveluntuotannon välillä, vaikkakin yksittäisiä havaintoja oli nostettavissa esille. Merkittävää oli se, että kaikissa valvontaraporteissa löydettiin korjattavaa palveluntuottajien toiminnasta. Havainnot olivat keskenään eri tasoisia, osa välitöntä puuttumista vaativia ja osa pienempiä korjauskehotuksia. Yleisimmät havainnot liittyivät lääkkeiden säilytykseen, omavalvontasuunnitelmaan ja rajoitustoimenpiteiden lapsikohtaisten arviointien puuttumiseen.
Lastensuojelun sijaishuollon järjestämisessä ja valvonnassa näkyy voimakkaasti uuden julkishallinnan piirteet ja hybridimallin organisaatio. Palvelut on järjestetty monituottajamallilla, jonka kaikki osapuolet toteuttavat valvontaa. Tutkielmassa korostui myös tarve kehittää valvontaa kohti yhteneväisempiä toimintakäytäntöjä, jotta sijaishuollon laadusta saataisiin kattavampaa aineistoa tulevaisuuden tutkimusta sekä tiedolla johtamista varten.