Virkajohtajuudesta pormestariuteen : Tapaustutkimus Turun kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamisesta
Ryödi, Kuisma (2024-09-02)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090267964
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090267964
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma on tapaustutkimus Turun kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamisesta. Turun kaupunki uudisti johtamisjärjestelmäänsä vuonna 2021, kun se korvasi perinteisemmän kunnanjohtaja-mallin poliittisemmalla pormestarimallilla. Kunnanjohtaja on hallinnollisessa virkasuhteessa kuntaan, kun pormestari on poliittisesti vaaleilla valittu luottamushenkilö. Pormestarimalli on tällä hetkellä käytössä Suomessa seitsemässä eri kunnassa, joista Turku on Helsingin ja Tampereen jälkeen kooltaan kolmanneksi suurin.
Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Johtamisjärjestelmän uudistamisprosessia jäljitetään saatavilla olevan aineiston avulla sen alkuperästä, suunnittelusta ja valmistelusta lopulta toteutukseen sekä toimeenpanoon. Tutkimuskysymyksinä ovat; miksi Turun kaupunki uudisti johtamisjärjestelmäänsä, ja miten uudistus toteutettiin? Tutkimustehtävänä on erityisesti rationaliteettien ja perusteiden löytäminen kaupungin johtamisuudistuksen taustalta sekä uudistamisprosessin eri vaiheiden havainnoiminen. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, kuka tai ketkä olivat mahdollisesti henkilötasolla uudistuksen taustalla.
Tutkimusaineisto perustuu kunnallisten johtamisjärjestelmien tutkimuksiin, eri medioiden uutisointiin ja kaupunginhallinnon tiedotteisiin sekä kokouspöytäkirjoihin. Tutkimuksen empiiriseen osaan on haastateltu johtamisuudistuksen oletettuja keskeisimpiä toimijoita. Nämä toimijat ovat Turun kaupungin viranhaltijoita ja nykyistä tai entistä poliittista edustusta. Haastattelut on toteutettu ja niiden kysymykset jaettu perustuen kolmeen eri teemaosioon, mitkä olivat johtamisuudistukselle keskeisiä. Kahtena näistä teemoista olivat johtamisuudistuksen ajurit ja prosessi. Ajurit painottuvat erityisesti siihen, miksi uudistus toteutettiin, kun taas prosessia tarkastelemalla tutkitaan, miten tämä tapahtui.
Kolmantena teemana haastattelukierroksella on kuntien toimintaympäristön merkittävä murros, jossa kunnallinen johtamisjärjestelmä tällä hetkellä on. Taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset muutostekijät ovat muokanneet suomalaista kunnallishallintoa viime aikoina rajusti. Tämä on lisännyt myös tarvetta analysoida tarkemmin kuntien johtamisjärjestelmiä ja jopa muuttaa niitä. Kiristyvät talouden resurssit, poliittisten painopisteiden muutokset ja demokratiakehitys ovat asioita, joihin johtamisjärjestelmän uudistaminen ja pormestarimalli liitetään. Tässä tutkimuksessa eritellään Turun kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamisen perusteita ja sen eri vaiheita tarkemmin.
Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Johtamisjärjestelmän uudistamisprosessia jäljitetään saatavilla olevan aineiston avulla sen alkuperästä, suunnittelusta ja valmistelusta lopulta toteutukseen sekä toimeenpanoon. Tutkimuskysymyksinä ovat; miksi Turun kaupunki uudisti johtamisjärjestelmäänsä, ja miten uudistus toteutettiin? Tutkimustehtävänä on erityisesti rationaliteettien ja perusteiden löytäminen kaupungin johtamisuudistuksen taustalta sekä uudistamisprosessin eri vaiheiden havainnoiminen. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, kuka tai ketkä olivat mahdollisesti henkilötasolla uudistuksen taustalla.
Tutkimusaineisto perustuu kunnallisten johtamisjärjestelmien tutkimuksiin, eri medioiden uutisointiin ja kaupunginhallinnon tiedotteisiin sekä kokouspöytäkirjoihin. Tutkimuksen empiiriseen osaan on haastateltu johtamisuudistuksen oletettuja keskeisimpiä toimijoita. Nämä toimijat ovat Turun kaupungin viranhaltijoita ja nykyistä tai entistä poliittista edustusta. Haastattelut on toteutettu ja niiden kysymykset jaettu perustuen kolmeen eri teemaosioon, mitkä olivat johtamisuudistukselle keskeisiä. Kahtena näistä teemoista olivat johtamisuudistuksen ajurit ja prosessi. Ajurit painottuvat erityisesti siihen, miksi uudistus toteutettiin, kun taas prosessia tarkastelemalla tutkitaan, miten tämä tapahtui.
Kolmantena teemana haastattelukierroksella on kuntien toimintaympäristön merkittävä murros, jossa kunnallinen johtamisjärjestelmä tällä hetkellä on. Taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset muutostekijät ovat muokanneet suomalaista kunnallishallintoa viime aikoina rajusti. Tämä on lisännyt myös tarvetta analysoida tarkemmin kuntien johtamisjärjestelmiä ja jopa muuttaa niitä. Kiristyvät talouden resurssit, poliittisten painopisteiden muutokset ja demokratiakehitys ovat asioita, joihin johtamisjärjestelmän uudistaminen ja pormestarimalli liitetään. Tässä tutkimuksessa eritellään Turun kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamisen perusteita ja sen eri vaiheita tarkemmin.