Käyttäjälähtöinen käytettävyyden heuristinen arviointi : Tarkastelussa toiminnanohjausjärjestelmä (ERP)
Rekilä, Hanne (2024-09-11)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091170373
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091170373
Tiivistelmä
Pro-gradu tutkielmassa tarkastellaan käyttäjälähtöistä käytettävyyden heuristista arviointia. Heuristinen arviointi on tarkoitettu alun perin asiantuntijoiden käyttöön käytettävyyden tutkimi-sessa, mutta sitä on käytetty myös aloittelevien arvioijien parissa. Heuristisen arvioinnin apuna on yleensä heuristinen muistilista. Listan avulla on tarkoitus selvittää ongelmakohdat, ja niiden avulla löytää parannusehdotuksia.
Tarkemmin tarkastelussa on eräs toiminnanohjausjärjestelmä, ja tutkimuskysymyksenä on, että miten tavalliset käyttäjät pystyvät arvioimaan sen käytettävyyttä heuristisen arvion mukaan? Lisäksi tarkastellaan miten käyttäjät kokevat käytettävyyden. Toiminnanohjausjärjestelmästä käytetään myös nimitystä ERP, joka on yrityksen tietojärjestelmä. Järjestelmässä on tyypillisesti erillisiä osioita, joita otetaan käyttöön eri yritysten tarpeiden mukaan. Toimintoja ovat, esimer-kiksi tuotanto, varastohallinta, jakelu, reskontra, palkanlaskenta ja kirjanpito. Järjestelmän avulla pyritään parantamaan yrityksen tehokkuutta, sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus rajattiin ja toteutettiin kolmeen henkilöön, jotka käyttävät työssään kyseistä toiminnanohjausjärjestelmää. Tutkimus toteutettiin antamalla tavallisille käyttäjille heuristisen arvioinnin lista, joka laadittiin etukäteen, ja joka oli kaikille sama. Jokainen käyttäjä kävi listan läpi itsenäisesti, ja jos sen perus-teella löytyi ongelmakohtia, he tekivät parannusehdotuksia. Sen jälkeen tehtiin koonti, siitä miten käyttäjät osasivat listaa käyttää, ja minkälaista palautetta he osasivat sen perusteella antaa.
Aluksi työssä perehdytään yleisesti käytettävyyteen, sekä tarkemmin käytettävyyteen Nielsenin mukaan. Sitten kerrotaan yleisesti toiminnanohjausjärjestelmistä ja niiden historiasta sekä mitä hyötyä niistä on liiketoiminnalle. Sitten puretaan haastattelukaavakkeen tulokset ja käydään läpi esille tulleita kehitysehdotuksia. Tutkimuksessa kävi ilmi kuinka tavalliset käyttäjät pystyvät käyt-tämään listaa, eivätkä juurikaan kokeneet ongelmaa sen käytössä. Pelkät heuristisen listan otsi-koinnit eivät aina avanneet tutkittavaa asiaa tavalliselle käyttäjälle, mutta otsikon avaaminen ky-symyksillä helpottivat asian omaksumista. Käyttäjiltä tuli hyvää palautetta järjestelmän loogisuu-desta, yhteneväisestä sekä minimalistisesta ulkonäöstä.
Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä kehitysehdotuksia liittyen järjestelmän ongelmakoh-tiin, joita tulikin useita, esimerkiksi automatisointiin, järjestelmän ulkonäköön sekä toiminnalli-suuteen liittyviä. Osa kehitysehdotuksista eivät pystyneet toteutumaan, koska ohjelma ei pysty-nyt niihin taipumaan, tai sitten toteutus olisi tullut liian kalliiksi.
Tarkemmin tarkastelussa on eräs toiminnanohjausjärjestelmä, ja tutkimuskysymyksenä on, että miten tavalliset käyttäjät pystyvät arvioimaan sen käytettävyyttä heuristisen arvion mukaan? Lisäksi tarkastellaan miten käyttäjät kokevat käytettävyyden. Toiminnanohjausjärjestelmästä käytetään myös nimitystä ERP, joka on yrityksen tietojärjestelmä. Järjestelmässä on tyypillisesti erillisiä osioita, joita otetaan käyttöön eri yritysten tarpeiden mukaan. Toimintoja ovat, esimer-kiksi tuotanto, varastohallinta, jakelu, reskontra, palkanlaskenta ja kirjanpito. Järjestelmän avulla pyritään parantamaan yrityksen tehokkuutta, sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus rajattiin ja toteutettiin kolmeen henkilöön, jotka käyttävät työssään kyseistä toiminnanohjausjärjestelmää. Tutkimus toteutettiin antamalla tavallisille käyttäjille heuristisen arvioinnin lista, joka laadittiin etukäteen, ja joka oli kaikille sama. Jokainen käyttäjä kävi listan läpi itsenäisesti, ja jos sen perus-teella löytyi ongelmakohtia, he tekivät parannusehdotuksia. Sen jälkeen tehtiin koonti, siitä miten käyttäjät osasivat listaa käyttää, ja minkälaista palautetta he osasivat sen perusteella antaa.
Aluksi työssä perehdytään yleisesti käytettävyyteen, sekä tarkemmin käytettävyyteen Nielsenin mukaan. Sitten kerrotaan yleisesti toiminnanohjausjärjestelmistä ja niiden historiasta sekä mitä hyötyä niistä on liiketoiminnalle. Sitten puretaan haastattelukaavakkeen tulokset ja käydään läpi esille tulleita kehitysehdotuksia. Tutkimuksessa kävi ilmi kuinka tavalliset käyttäjät pystyvät käyt-tämään listaa, eivätkä juurikaan kokeneet ongelmaa sen käytössä. Pelkät heuristisen listan otsi-koinnit eivät aina avanneet tutkittavaa asiaa tavalliselle käyttäjälle, mutta otsikon avaaminen ky-symyksillä helpottivat asian omaksumista. Käyttäjiltä tuli hyvää palautetta järjestelmän loogisuu-desta, yhteneväisestä sekä minimalistisesta ulkonäöstä.
Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä kehitysehdotuksia liittyen järjestelmän ongelmakoh-tiin, joita tulikin useita, esimerkiksi automatisointiin, järjestelmän ulkonäköön sekä toiminnalli-suuteen liittyviä. Osa kehitysehdotuksista eivät pystyneet toteutumaan, koska ohjelma ei pysty-nyt niihin taipumaan, tai sitten toteutus olisi tullut liian kalliiksi.