Y-sukupolven naisjohtajat: Urapääoman rakentuminen
Anttila, Salla (2018)
Anttila, Salla
2018
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tutkimuskohteena ovat Y-sukupolven naisjohtajat (syntyneet 1980–1999). Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Y-sukupolven naisjohtajien urapääoma rakentuu, mitkä ulkoiset tekijät vaikuttavat urapääoman rakentumiseen sekä millainen rooli urapääoman osatekijöillä on. Lisäksi tarkoituksena on lisätä ymmärrystä nuorten naisjohtajien potentiaalista johtajan tehtäviin sekä stereotypioiden vaikutuksesta sen esille tulemiseen. Teoriaosuuden lähdeaineistona on hyödynnetty laajasti aihealueen aiempaa tutkimusta. Tutkimusartikkeleita ja raportteja on kerätty kaupallisen ja kasvatustieteellisen tieteenalan tietokannoista ja verkkolehdistä sekä hieman kirjallisuudesta. Varsinaisen tutkimusosion lähdeaineistona on hyödynnetty suomalaisen markkinointiviestintätoimiston Keksin toteuttamia naisjohtajien haastatteluita. Keksi kuvasi ja haastatteli 365 naisjohtajaa yhteiskunnan eri toimialoilta vuoden 2017 naistenpäivään mennessä. Näistä haastatteluista on kerätty tähän tutkimukseen Y-sukupolven edustajat, joita löytyi yhteensä 70 kappaletta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista diskurssianalyysia, joka perustuu kielen ja kielenkäytön tarkasteluun. Tämän tutkimusmenetelmän avulla on tarkasteltu sitä, millaisia merkityksiä naisjohtajat antavat oman urapääomansa osa-alueille; persoonalle, osaamiselle ja ihmissuhteille. Tästä on johdettu jokaisen naisjohtajan yksilöllisen urapääoman rakentuminen. Lisäksi tarkastellaan, miten naisjohtajat puhuvat itsestään johtajina ja suhtautuvat naisjohtajuutta koskeviin stereotypioihin. Tuloksena saatiin selville, että Y-sukupolven naisjohtajien urapääoma on lähtenyt rakentumaan jo varhaislapsuudessa. Osa naisjohtajista oli ”kasvanut työntekijöiksi” yrittäjäperheen arjessa, osan persoona ja osaaminen oli lähtenyt rakentumaan läheisten ihmissuhteiden tukiverkostossa. Näin ollen naisjohtajat olivat oppineet luottamaan enemmän joko omaan osaamiseensa ja tekemiseen tai omaan persoonaansa. Myöhemmin johtajan tehtävissä he olivat omaksuneet joko transformationaalisen tai autenttisen johtamistyylin. Autenttiset naisjohtajat luottavat johtamisessa enemmän persoonan kautta johtamiseen, empatiaan ja tukeutuvat läheisiin ihmissuhteisiin vaikeina hetkinä. Transformatiiviset naisjohtajat luottavat johtamisessa inspirointiin ja vaikuttamiseen esimerkin voimalla. He kokivat ihmissuhteet lähinnä uraa tukevina tekijöinä. Naisjohtajuutta koskevat stereotypiat koettiin eri tavoin; autenttiset luottivat enemmän nuoruuden ja naiseuden yhdistelmään ja selvisivät uskomuksista ihmissuhteiden avulla. Transformatiiviset naisjohtajat pitivät johtajana olemista kovana työnä ja pitivät itseluottamusta tärkeimpänä vastavoimana uskomuksille. Näistä tuloksista voidaan päätellä, että Y-sukupolven naisjohtajilla on runsaasti hyviä ominaisuuksia johtotehtäviin ja heille on tarvetta. Sen sijaan yhteiskunnassa on edelleen tehtävä töitä sen eteen, että stereotypioiden ja uskomusten ote hellittää. Ne voivat pahimmillaan estää nuorten lahjakkuuksien urakehityksen. Nuoria naisia tulee kannustaa pyrkimään eteenpäin urallaan ja heidän itseluottamusta tulee tukea tavoitteiden saavuttamiseksi.