Tilintarkastustehtävän arvioijan herkkyys työpapereiden muotoilulle
Anttila, Saara (2008)
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, ovatko tilintarkastustehtävän arvioijat herkkiä työpapereiden muotoilulle sekä vaikuttaako arvioijan aikaisempi arviointikokemus tai yleisen tilintarkastuskokemuksen määrä tähän herkkyyteen. Arvioijan herkkyydellä työpapereiden muotoilulle tarkoitetaan pienemmän painoarvon antamista työpapereiden laatijan johtopäätökselle silloin, kun työpapereiden sisältämä tilintarkastusevidenssi on esitetty neutraalin esitystavan sijaan laatijan johtopäätöstä korostavalla tavalla. Tilintarkastustehtävän arvioijan herkkyys työpapereiden muotoilulle on tärkeää tilintarkastuksen laadunvalvonnan tehokkuuden varmistamiseksi.
Aikaisempien tutkimustulosten perusteella tutkielmassa oletettiin, että työpapereiden laatijan johtopäätös vaikuttaa arvioijan päätöksentekoon ainoastaan silloin, kun tilintarkastusevidenssi on esitetty neutraalisti. Arviointikokemuksen ja yleisen tilintarkastuskokemuksen oletettiin lisäävän arvioijan herkkyyttä työpapereiden muotoilulle. Tutkimusaineisto muodostui 52 KHT- ja 71 HTM-tilintarkastajan sähköisesti suorittamasta koetehtävästä. Koetehtäviä oli laadittu neljä erilaista siten, että ne poikkesivat toisistaan laatijan johtopäätöksen ja tilintarkastusevidenssin esitystavan suhteen. Koehenkilöiden tehtävänä oli arvioida kuvitteellisen alaisensa laatimien työpapereiden perusteella erääntyneen myyntisaamisen perittävyyttä. Aineistoa analysoitiin Kruskall-Wallisin testin, mediaanitestin ja Mann-Whitneyn U-testin sekä logistisen regressioanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan tilintarkastustehtävän arvioijat eivät ole herkkiä työpapereiden muotoilulle eivätkä arviointikokemus tai yleisen tilintarkastuskokemuksen määrä vaikuta tähän herkkyyteen. Myöskään arvioijan suorittamalla tilintarkastajatutkinnolla ei todettu olevan vaikutusta tutkittuun ilmiöön. Mielenkiintoinen havainto oli, että tilintarkastusevidenssin esitystavan sijaan laatijan johtopäätös vaikutti arvioijan näkemykseen laatijan objektiivisuudesta. Tämä antaa aihetta tutkia, onko laatijan pätevyydellä vaikutusta arvioijan näkemykseen laatijan objektiivisuudesta ja sen myötä kykyyn tunnistaa työpapereiden muotoilu.
Aikaisempien tutkimustulosten perusteella tutkielmassa oletettiin, että työpapereiden laatijan johtopäätös vaikuttaa arvioijan päätöksentekoon ainoastaan silloin, kun tilintarkastusevidenssi on esitetty neutraalisti. Arviointikokemuksen ja yleisen tilintarkastuskokemuksen oletettiin lisäävän arvioijan herkkyyttä työpapereiden muotoilulle. Tutkimusaineisto muodostui 52 KHT- ja 71 HTM-tilintarkastajan sähköisesti suorittamasta koetehtävästä. Koetehtäviä oli laadittu neljä erilaista siten, että ne poikkesivat toisistaan laatijan johtopäätöksen ja tilintarkastusevidenssin esitystavan suhteen. Koehenkilöiden tehtävänä oli arvioida kuvitteellisen alaisensa laatimien työpapereiden perusteella erääntyneen myyntisaamisen perittävyyttä. Aineistoa analysoitiin Kruskall-Wallisin testin, mediaanitestin ja Mann-Whitneyn U-testin sekä logistisen regressioanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan tilintarkastustehtävän arvioijat eivät ole herkkiä työpapereiden muotoilulle eivätkä arviointikokemus tai yleisen tilintarkastuskokemuksen määrä vaikuta tähän herkkyyteen. Myöskään arvioijan suorittamalla tilintarkastajatutkinnolla ei todettu olevan vaikutusta tutkittuun ilmiöön. Mielenkiintoinen havainto oli, että tilintarkastusevidenssin esitystavan sijaan laatijan johtopäätös vaikutti arvioijan näkemykseen laatijan objektiivisuudesta. Tämä antaa aihetta tutkia, onko laatijan pätevyydellä vaikutusta arvioijan näkemykseen laatijan objektiivisuudesta ja sen myötä kykyyn tunnistaa työpapereiden muotoilu.