The association between ESG and the cost of debt : Evidence from publicly listed companies in the Nordics
Välilä, Sanni (2024)
Välilä, Sanni
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060646851
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060646851
Tiivistelmä
Tighter regulation and increasing pressure from stakeholders have increased the importance of
environmental, social and governance (ESG) factors in business strategy. Effective ESG practices
increase transparency and reduce information asymmetries, which can bring economic benefits
to companies, such as improved loan terms. As awareness and concern about ESG issues
continue to grow, banks and financial institutions are being driven to incorporate ESG
assessments into credit ratings in order to reduce the potential financial and reputational risks.
While the significance of ESG factors is increasingly acknowledged, a research gap remains in
understanding the association between ESG and the cost of debt, especially in the Nordic region.
The Nordic countries are known for their strict ESG regulations and comprehensive reporting
standards, which creates a unique basis for investigating whether better ESG performance is
associated with economic benefits such as lower borrowing costs. The existing literature on the
relationship between ESG performance and the cost of debt financing primarily centers on the
US, India, and China. In addition, previous studies have generally examined the impact of overall
ESG performance, while the impact of individual pillars has been overlooked.
The aim of this thesis is to investigate whether there is a negative association between ESG
performance and cost of debt for 440 publicly listed Nordic companies from 2011 to 2020. An
ordinary least squares regression model was employed to analyze data, revealing a statistically
significant negative correlation between overall ESG performance and the cost of debt. This
finding supports the hypothesis that companies with stronger ESG performance tend to benefit
from lower cost of debt. Further examination explored the association of individual ESG pillars
and the cost of debt. The social pillar exhibited the strongest significant negative correlation
with the cost of debt, suggesting that robust social practices are particularly influential in
securing favorable loan terms. Environmental and governance pillars also demonstrated
negative correlations, but with smaller magnitudes, highlighting the varied influences of the
different ESG aspects. Robustness tests were conducted to strengthen the credibility of the
findings. These tests explored factors like industry classification, mandatory ESG reporting
regulations, and the lagged effect of ESG existence on the cost of debt.
This study highlights the potential financial benefits of strong ESG performance, suggesting
companies can use ESG as a strategic tool to reduce borrowing costs. However, limitations
include data availability and a specific period and region. Future research could explore long-
term financial impacts or how lenders integrate ESG into loan pricing. Tiukentunut sääntely ja sidosryhmien kasvava paine ovat lisänneet ympäristöön, yhteiskuntaan
ja hallintotapaan (ESG) liittyvien tekijöiden merkitystä liiketoimintastrategiassa. Tehokkaat
yritysten yhteiskuntavastuukäytännöt lisäävät avoimuutta ja vähentävät tiedon epäsymmetriaa,
mikä voi tuoda yrityksille taloudellista hyötyä, kuten parempia lainaehtoja. ESG-kysymysten
kasvava tietoisuus ja huoli ovat ajaneet pankit ja rahoituslaitokset integroimaan ESG-arviointeja
luottoluokituksiinsa. Tämän avulla rahoituslaitokset pyrkivät minimoimaan
yhteiskuntavastuuseen liittyviä mahdollisia taloudellisia ja maineeseen liittyviä haittoja. Vaikka
ESG-tekijöiden merkitys tunnustetaan yhä useammin, niiden vaikutuksesta velan kustannuksiin
on edelleen tutkimusvajetta erityisesti Pohjoismaissa. Pohjoismaat ovat tunnettuja tiukoista
ESG-säädöksistään ja kattavista raportointistandardeistaan, mikä luo ainutlaatuisen perustan
tutkia, liittyykö parempi ESG-toiminta taloudellisiin hyötyihin, kuten alhaisempiin
lainakustannuksiin Pohjoismaissa. ESG-suorituskyvyn ja velkarahoituksen kustannusten välistä
suhdetta käsittelevät tutkimukset keskittyvät pääasiassa Yhdysvaltoihin, Intiaan ja Kiinaan.
Lisäksi aiemmissa tutkimuksissa on yleensä tarkasteltu ESG-toiminnan kokonaisvaikutusta, kun
taas yksittäisten pilarien vaikutus on jäänyt huomiotta.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, onko ESG-suorituskyvyn ja velkarahoituksen
kustannusten välillä negatiivinen yhteys 440 julkisesti noteeratun pohjoismaisen yrityksen
osalta vuosina 2011–2020. Aineiston analysointiin käytettiin tavallista pienimmän neliösumman
regressiomallia, joka paljasti tilastollisesti merkitsevän negatiivisen korrelaation ESG-toiminnan
kokonaissuorituskyvyn ja velkarahoituksen kustannusten välillä. Tämä havainto tukee
hypoteesia, jonka mukaan yritykset, joiden ESG-suorituskyky on parempi, hyötyvät yleensä
alhaisemmista velkakustannuksista. Lisäksi tutkittiin yksittäisten ESG-pilarien ja
velkarahoituksen kustannusten välistä yhteyttä. Sosiaalinen pilari korreloi voimakkaimmin ja
velkarahoituksen kustannusten kanssa, mikä viittaa siihen, että vankat sosiaaliset käytännöt
vaikuttavat erityisen paljon suotuisten lainaehtojen varmistamiseen. Ympäristö- ja
hallintotapapilarit osoittivat myös negatiivista korrelaatiota, mutta pienemmällä
voimakkuudella, mikä korostaa eri ESG-näkökohtien vaihtelevaa vaikutusta. Tulosten
uskottavuuden vahvistamiseksi tehtiin täydentäviä analyyseja. Näissä testeissä tutkittiin
toimialaluokitusta, pakollisia ESG-raportointisäännöksiä sekä ESG-suorituskyvyn viivästynyttä
vaikutusta velkarahoituksen kustannuksiin.
Tässä tutkimuksessa korostetaan vahvan ESG-suorituskyvyn mahdollisia taloudellisia hyötyjä,
mikä viittaa siihen, että yritykset voivat hyödyntää yhteiskuntavastuullisuutta strategisena
välineenä vähentääkseen velkarahoituksen kustannuksia. Tulevaisuuden tutkimuksissa voitaisiin
tutkia pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksia tai kuinka lainanantajat sisällyttävät
yhteiskuntavastuullisuuden lainojen hinnoitteluun.
environmental, social and governance (ESG) factors in business strategy. Effective ESG practices
increase transparency and reduce information asymmetries, which can bring economic benefits
to companies, such as improved loan terms. As awareness and concern about ESG issues
continue to grow, banks and financial institutions are being driven to incorporate ESG
assessments into credit ratings in order to reduce the potential financial and reputational risks.
While the significance of ESG factors is increasingly acknowledged, a research gap remains in
understanding the association between ESG and the cost of debt, especially in the Nordic region.
The Nordic countries are known for their strict ESG regulations and comprehensive reporting
standards, which creates a unique basis for investigating whether better ESG performance is
associated with economic benefits such as lower borrowing costs. The existing literature on the
relationship between ESG performance and the cost of debt financing primarily centers on the
US, India, and China. In addition, previous studies have generally examined the impact of overall
ESG performance, while the impact of individual pillars has been overlooked.
The aim of this thesis is to investigate whether there is a negative association between ESG
performance and cost of debt for 440 publicly listed Nordic companies from 2011 to 2020. An
ordinary least squares regression model was employed to analyze data, revealing a statistically
significant negative correlation between overall ESG performance and the cost of debt. This
finding supports the hypothesis that companies with stronger ESG performance tend to benefit
from lower cost of debt. Further examination explored the association of individual ESG pillars
and the cost of debt. The social pillar exhibited the strongest significant negative correlation
with the cost of debt, suggesting that robust social practices are particularly influential in
securing favorable loan terms. Environmental and governance pillars also demonstrated
negative correlations, but with smaller magnitudes, highlighting the varied influences of the
different ESG aspects. Robustness tests were conducted to strengthen the credibility of the
findings. These tests explored factors like industry classification, mandatory ESG reporting
regulations, and the lagged effect of ESG existence on the cost of debt.
This study highlights the potential financial benefits of strong ESG performance, suggesting
companies can use ESG as a strategic tool to reduce borrowing costs. However, limitations
include data availability and a specific period and region. Future research could explore long-
term financial impacts or how lenders integrate ESG into loan pricing.
ja hallintotapaan (ESG) liittyvien tekijöiden merkitystä liiketoimintastrategiassa. Tehokkaat
yritysten yhteiskuntavastuukäytännöt lisäävät avoimuutta ja vähentävät tiedon epäsymmetriaa,
mikä voi tuoda yrityksille taloudellista hyötyä, kuten parempia lainaehtoja. ESG-kysymysten
kasvava tietoisuus ja huoli ovat ajaneet pankit ja rahoituslaitokset integroimaan ESG-arviointeja
luottoluokituksiinsa. Tämän avulla rahoituslaitokset pyrkivät minimoimaan
yhteiskuntavastuuseen liittyviä mahdollisia taloudellisia ja maineeseen liittyviä haittoja. Vaikka
ESG-tekijöiden merkitys tunnustetaan yhä useammin, niiden vaikutuksesta velan kustannuksiin
on edelleen tutkimusvajetta erityisesti Pohjoismaissa. Pohjoismaat ovat tunnettuja tiukoista
ESG-säädöksistään ja kattavista raportointistandardeistaan, mikä luo ainutlaatuisen perustan
tutkia, liittyykö parempi ESG-toiminta taloudellisiin hyötyihin, kuten alhaisempiin
lainakustannuksiin Pohjoismaissa. ESG-suorituskyvyn ja velkarahoituksen kustannusten välistä
suhdetta käsittelevät tutkimukset keskittyvät pääasiassa Yhdysvaltoihin, Intiaan ja Kiinaan.
Lisäksi aiemmissa tutkimuksissa on yleensä tarkasteltu ESG-toiminnan kokonaisvaikutusta, kun
taas yksittäisten pilarien vaikutus on jäänyt huomiotta.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, onko ESG-suorituskyvyn ja velkarahoituksen
kustannusten välillä negatiivinen yhteys 440 julkisesti noteeratun pohjoismaisen yrityksen
osalta vuosina 2011–2020. Aineiston analysointiin käytettiin tavallista pienimmän neliösumman
regressiomallia, joka paljasti tilastollisesti merkitsevän negatiivisen korrelaation ESG-toiminnan
kokonaissuorituskyvyn ja velkarahoituksen kustannusten välillä. Tämä havainto tukee
hypoteesia, jonka mukaan yritykset, joiden ESG-suorituskyky on parempi, hyötyvät yleensä
alhaisemmista velkakustannuksista. Lisäksi tutkittiin yksittäisten ESG-pilarien ja
velkarahoituksen kustannusten välistä yhteyttä. Sosiaalinen pilari korreloi voimakkaimmin ja
velkarahoituksen kustannusten kanssa, mikä viittaa siihen, että vankat sosiaaliset käytännöt
vaikuttavat erityisen paljon suotuisten lainaehtojen varmistamiseen. Ympäristö- ja
hallintotapapilarit osoittivat myös negatiivista korrelaatiota, mutta pienemmällä
voimakkuudella, mikä korostaa eri ESG-näkökohtien vaihtelevaa vaikutusta. Tulosten
uskottavuuden vahvistamiseksi tehtiin täydentäviä analyyseja. Näissä testeissä tutkittiin
toimialaluokitusta, pakollisia ESG-raportointisäännöksiä sekä ESG-suorituskyvyn viivästynyttä
vaikutusta velkarahoituksen kustannuksiin.
Tässä tutkimuksessa korostetaan vahvan ESG-suorituskyvyn mahdollisia taloudellisia hyötyjä,
mikä viittaa siihen, että yritykset voivat hyödyntää yhteiskuntavastuullisuutta strategisena
välineenä vähentääkseen velkarahoituksen kustannuksia. Tulevaisuuden tutkimuksissa voitaisiin
tutkia pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksia tai kuinka lainanantajat sisällyttävät
yhteiskuntavastuullisuuden lainojen hinnoitteluun.