Listaamattoman yrityksen arvonmääritys : Tapaustutkimus Helen
Leinonen, Petra (2024-06)
Leinonen, Petra
06 / 2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060646722
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060646722
Tiivistelmä
Yrityksen arvon määrittäminen on keskeinen taloudellisten analyysien kohde. Arvonmäärityksen
perusteella yritys ja sen omistajat tekevät päätöksiä, joten arvonmäärityksen on oltava
luotettava. Siksi se on tehtävä huolellisesti ja sen on oltava riittävän laaja. Listaamattoman
yrityksen markkinaehtoinen arvo ei määräydy jatkuvassa noteerauksessa, jonka vuoksi sen arvo
tulee määritellä muilla menetelmillä.
Tässä pro gradu -tutkielmassa suoritetaan arvonmääritys kohdeyritykselle, joka on energia alalla toimiva Helen-konserni. Tutkielman tavoitteena on selvittää kohdeyrityksen arvo
arvonmääritysmallien perusteella. Tutkielman teoriaosuuden kirjallisuuskatsauksessa
käsitellään arvonmääritysprosessi, arvonmääritysmenetelmät ja pääoman tuottovaatimus.
Kirjallisuuskatsauksessa käsiteltäviä arvonmääritysmenetelmiä on arvostuskertoimet ja
arvonmääritysmallit. Tutkielmassa tarkasteltaviksi arvonmääritysmalleiksi on valittu
osinkoperusteinen malli, vapaan kassavirran malli ja lisäarvomalli. Nämä arvonmääritysmallit
ovat aikaisempien tutkimusten mukaan yleisesti käytettyjä ja soveltuvat listaamattoman
yrityksen arvonmääritykseen.
Arvonmääritysmenetelmillä kohdeyritykselle saatiin arvoja, jotka erosivat toisistaan.
Kohdeyrityksen arvo on eri arvonmääritysmenetelmillä laskettuna 1 344 – 2 479 miljoonaa
euroa. Korkein arvo saatiin lisäarvomallilla ja se vaikuttaa sopivan kohdeyrityksen
arvonmäärittämiseen parhaiten, koska oman pääoman arvo selittää suuren osan yrityksen
nettoarvosta eikä ennustevirheet vaikuta yhtä paljon kuin osinkoperusteisessa ja vapaan
kassavirran mallissa.
Arvonmäärityksen laatijan on tunnettava arvonmääritysmallien lisäksi yritys, toimiala ja
tulevaisuudennäkymät, koska arvonmääritysmallit edellyttävät ennusteita tulevasta ja
perustuvat niihin. Jokaisen yrityksen arvonmääritys on ainutkertainen, jonka vuoksi yksittäisen
tapauksen perusteella yleistämistä ei voida tehdä.
Kohdeyrityksestä ei ole tehty aiemmin julkisesti saatavilla olevaa arvonmääritystutkimusta,
jonka vuoksi tutkielman avulla on mahdollista tutustua kohdeyrityksen arvonmääritykseen
teoreettisten arvonmääritysmenetelmien avulla.
perusteella yritys ja sen omistajat tekevät päätöksiä, joten arvonmäärityksen on oltava
luotettava. Siksi se on tehtävä huolellisesti ja sen on oltava riittävän laaja. Listaamattoman
yrityksen markkinaehtoinen arvo ei määräydy jatkuvassa noteerauksessa, jonka vuoksi sen arvo
tulee määritellä muilla menetelmillä.
Tässä pro gradu -tutkielmassa suoritetaan arvonmääritys kohdeyritykselle, joka on energia alalla toimiva Helen-konserni. Tutkielman tavoitteena on selvittää kohdeyrityksen arvo
arvonmääritysmallien perusteella. Tutkielman teoriaosuuden kirjallisuuskatsauksessa
käsitellään arvonmääritysprosessi, arvonmääritysmenetelmät ja pääoman tuottovaatimus.
Kirjallisuuskatsauksessa käsiteltäviä arvonmääritysmenetelmiä on arvostuskertoimet ja
arvonmääritysmallit. Tutkielmassa tarkasteltaviksi arvonmääritysmalleiksi on valittu
osinkoperusteinen malli, vapaan kassavirran malli ja lisäarvomalli. Nämä arvonmääritysmallit
ovat aikaisempien tutkimusten mukaan yleisesti käytettyjä ja soveltuvat listaamattoman
yrityksen arvonmääritykseen.
Arvonmääritysmenetelmillä kohdeyritykselle saatiin arvoja, jotka erosivat toisistaan.
Kohdeyrityksen arvo on eri arvonmääritysmenetelmillä laskettuna 1 344 – 2 479 miljoonaa
euroa. Korkein arvo saatiin lisäarvomallilla ja se vaikuttaa sopivan kohdeyrityksen
arvonmäärittämiseen parhaiten, koska oman pääoman arvo selittää suuren osan yrityksen
nettoarvosta eikä ennustevirheet vaikuta yhtä paljon kuin osinkoperusteisessa ja vapaan
kassavirran mallissa.
Arvonmäärityksen laatijan on tunnettava arvonmääritysmallien lisäksi yritys, toimiala ja
tulevaisuudennäkymät, koska arvonmääritysmallit edellyttävät ennusteita tulevasta ja
perustuvat niihin. Jokaisen yrityksen arvonmääritys on ainutkertainen, jonka vuoksi yksittäisen
tapauksen perusteella yleistämistä ei voida tehdä.
Kohdeyrityksestä ei ole tehty aiemmin julkisesti saatavilla olevaa arvonmääritystutkimusta,
jonka vuoksi tutkielman avulla on mahdollista tutustua kohdeyrityksen arvonmääritykseen
teoreettisten arvonmääritysmenetelmien avulla.