Lohkoketjuteknologia ja älysopimukset tekijänoikeuksien toteutuksessa

Abstract

Immateriaalioikeuksia tarkasteltaessa voimme havaita tekijänoikeuden olevan taloudellisesti merkittävä muun muassa yrityksille ja yksityisille henkilöille. Sen myötä voidaan varmistua teoksien alkuperästä ja siitä kenelle korvaus teoksen käytöstä kuuluu. Taloudellisen hyödyn ja merkityksen lisäksi, tuo esimerkiksi musiikki, taide ja elokuvat paljon lisäarvoa ihmisten elämään, sekä tekijänoikeuksien onnistuneella hallinnoimisella, voidaan varmistaa innovoinnin jatkuva kehittyminen. Mikäli tekijänoikeudet eivät toteudu, karsii se monia osaavia henkilöitä toimialalta ja teoksien määrä voi vähentyä suuresti. Toteutuksessa voidaankin tällä hetkellä havaita puutteita ja tekijänoikeuden luokkaukset ovat siitä hyvä esimerkki. Piratismi, luvaton levittäminen ja moraalisten oikeuksien, sekä teknisten toimenpiteiden loukkaukset ovat yleistyneet laajasti, etenkin digitalisoitumisen myötä. On yhä helpompaa ja halvempaa muodostaa kopioita ja jakaa näitä eteenpäin. Jakaminen on myös varsin helppoa jäämättä siitä kiinni, sillä verkossa tapahtuvien toimien valvonta on hyvinkin haastavaa sekä tietoturvasyistä että teknisistä syistä. Tutkimuksessa sovelletaan useita Suomen lakeja, direktiivejä ja asetuksia Euroopan unionista, sekä kansainvälisiä sopimuksia. Näiden lisäksi aiheeseen soveltuu tietyt periaatteet, kuten sopimus- ja yleisperiaatteet.

Tekijänoikeuden haasteita tullaankin tässä tutkimuksessa tarkastelemaan älysopimusten ja lohkoketjuteknologian tarjoamien ratkaisuvaihtoehtojen valossa. Nämä tarkasteltavissa olevat vaihtoehdot pohjautuvat nousussa olevaan älyteknologiaan ja voisivat mahdollistaa esimerkiksi piratismin vähenemisen, paremman ja selkeämmän tekijänoikeuksien hallinnoimisen, sekä taloudellisen tuoton saapumisen oikeille henkilöille ripeämmin. Lohkoketjuteknologia perustuu hajautettuihin suojattuihin tietokantoihin, jotka ovat avoimia tai yksityisiä. Niihin lisätty lohko saa varmenteen ”time stamp”, jolla voidaan todistaa esimerkiksi tuomioistuimessa alkuperää ja ajankohtaa. Nämä lohkot muodostuvat koodein, mikä tuo tällä hetkellä oman haasteen, mikäli teknologia halutaan saattaa suuren yleisön saataville tarkoituksena tarjota suojaa tekijöiden teoksille. Haasteita havaitaan myös lainsäädännön ja teknisen toteutuksen osalta, mutta kehitys on vielä varhaista niiden suhteen, joten oletettavaa on kuitenkin, että nämä saadaan ratkaistua.

Koska kyseessä on vielä suhteellisen tuore aihe, etenkin tekijänoikeuden hallinnoimisen osalta, eikä lainsäädäntöä asian tiimoilta ole vielä sen suuremmin saatu, annetaan tässä tutkimuksessa suuntaviivoja kehityksen mahdolliselle suunnalle. Teknologia tulee kehittymään vielä lisää ja tätä kehitystä lainsäädännön tulee seurata. Tutkimuksen lopussa tuodaan vielä ilmi mahdollisia jatkotutkimuksen kohteita niistä aiheista, joiden voidaan havainnoida olevan merkittäviä aiheeseen liittyen ja jotka kaipaavat vielä lisäselvitystä.