Kotitalouksien velkaantuminen ja talouskasvu

Abstract

Tässä tutkielmassa on tarkasteltu kotitalouksien velkaantumista ja sen vaikutusta talouskasvuun ja talouteen. Tarkastelua on tehty sekä aiempaan tutkimuskirjallisuuteen että omaan analyysiin pohjautuen. Kotitalouksien voimakas velkaantuminen altistaa talouden makrotaloudellisille riskeille ja velkaantumisen on katsottu olleen yhteydessä esimerkiksi vuonna 2007 alkaneeseen globaaliin finanssikriisiin. Kotitaloudet ovat velkaantuneet huolestuttavan nopeasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa finanssialan vapautuminen, luotonantajien löyhemmät luottorajoitteet sekä poikkeuksellisen matalat korot finanssikriisiä seuranneella ajanjaksolla. Viime vuosina korot ovat taas nousseet nopeasti, mikä aiheuttaa uusia haasteita etenkin vakavasti velkaantuneille kotitalouksille. Kotitalouksien velkaantumista ja velkaantumisen kasvun vaikutuksia onkin syytä tutkia perusteellisesti.

Tutkielmassa kotitalouksien velan vaikutuksia talouskasvuun on estimoitu empiirisesti kiinteiden vaikutusten mallilla. Empiirisen osion paneelidata koostuu 15 eri maasta ja tarkasteltavana ajanjaksona on vuodet 1995–2022. Tutkielman regressioanalyysin perusteella löydettiin tilastollisesti merkitsevä yhteys kotitalouksien velkaantumisen ja talouskasvun välillä. Edelleen havaittiin, että velkaantumisen vaikutukset talouteen ja talouskasvuun ovat negatiivisia. Voimakkaasti velkaantuneet kotitaloudet ovat alttiimpia vähentämään kulutustaan korkojen noustessa tai matalasuhdanteessa. Yllättävää oli, että kotitalouksien velkaantumisen kasvuun liittyvällä estimaattorilla havaittiin olevan voimakkaampi vaikutus kasvumuuttujaan julkisen velan estimaattoriin verrattuna.

Lisäksi havaittiin, että kotitalouksien velkaantumisen vaikutukset ovat kuitenkin myös osittain riippuvaisia erilaisista institutionaalisista ja oikeudellisista tekijöistä. Kotitalouksien korkea velkaantuneisuus on yhteydessä makrotaloudellisiin ongelmiin, jotka voivat pahimmillaan johtaa vakaviin rahoituskriiseihin. Toisaalta tutkielmassa havaittiin, että kotitalouksien velkaantumisen vaikutukset ovat vahvasti myös riippuvaisia olemassa olevan velan määrästä. Kehittyneiden maiden suhteen velan kasvu näyttäisi vaikuttavan negatiivisemmin kasvuun verrattuna kehittyviin maihin, joissa kotitalouksien velkaa on keskimäärin sekä absoluuttisesti että suhteellisella tasolla huomattavasti vähemmän. Tulosten perusteella voidaan suositella toimenpiteitä, joilla kotitalouksien velkaantumista ja velkaantumisen kasvua hillitään. Velkaantumiseen puuttuminen proaktiivisesti voi lieventää velan negatiivisia vaikutuksia, etenkin jos velkaantuneisuus ei ole vielä kasvanut liian korkeaksi. Toisaalta päättäjien ja yhteiskunnan vaikuttajien tueksi tarvitaan lisää tutkimuksia siitä, missä kohtaa kotitalouksien velkaantuminen ylittää niin sanotun ’kipurajan’ tai kynnysarvon, jonka jälkeen kasvava velka alkaa vaikuttamaan erittäin negatiivisesti kasvuun.