Ilmastokeskustelun sukupuolittuneisuus : Kriittinen diskurssianalyysi kestävästä asumisesta internetin keskustelupalstalla
Troberg, Kaisa (2024-05-20)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052033775
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052033775
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos ja sen torjuminen vaikuttavat kuluttajien arkeen ja kulutustottumuksiin näkyvästi. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole sukupuolineutraali ilmiö, vaan se vaikuttaa sukupuoliin eri tavalla. Ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu rakentaa todellisuutta, ja keskustelusta voidaan löytää sukupuolittuneita piirteitä. Se miten ilmastonmuutoksesta keskustellaan, vaikuttaa asenteisiin, puheeseen ja käyttäytymiseen, ja siksi sukupuolittuneisuuden tutkiminen ilmastokeskustelussa on tärkeää. Tutkimus tuo sukupuolentutkimuksen kestävän asumisen kontekstiin Suomessa.
Tämän pro-gradu tutkielman tarkoitus on analysoida, miten sukupuolittuneisuus rakentuu diskursiivisesti ilmastonmuutokseen ja kestävään asumiseen liittyvissä keskusteluissa. Aineisto koostuu verkkokeskustelufoorumi Vauva.fi:n ilmastonmuutokseen ja asumiseen liittyvistä keskusteluista, joita oli yhteensä 18, ja sivuja 55. Niiden pohjalta on muodostettu yhteensä neljä valta- ja vastadiskurssia.
Tutkimuksen ensimmäinen tavoite on selvittää, miten ilmastonmuutos voidaan nähdä sukupuolentutkimuksen näkökulmasta. Tavoitteeseen vastataan analysoimalla, miten sukupuolentutkimusta on hyödynnetty markkinoinnin tutkimuksessa, ja miten ilmastonmuutos, sukupuolentutkimus ja vastuullinen kuluttaminen on yhdistetty aiemmassa tutkimuksessa. Teoreettisen viitekehyksen pohjalta on muodostettu teoreettinen viitekehys.
Toinen tavoite on selvittää, millaisia valta- ja vastadiskursseja keskusteluissa rakentuu. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, ja sen analyysimenetelmä on kriittinen diskurssianalyysi. Tuloksena löydettiin kaksi valtadiskurssia, ja kaksi vastadiskurssia. Valtadiskurssit olivat Arkisen sopeutumisen diskurssi ja Taloudellisen kasvun diskurssi. Löydetyt vastadiskurssit olivat Ilmastoskeptinen diskurssi ja Köyhyysdiskurssi.
Tutkimuksen kolmas tavoite oli analysoida, miten sukupuolittuneisuus rakentuu löydetyissä valta- ja vastadiskursseissa. Tutkimuksen tuloksena löydettiin neljä diskurssia, joista löydettiin sekä feminiinisiä, että maskuliinisia piirteitä. Tutkimus osoitti, että ilmastokeskusteluissa maskuliiniset piirteet esiintyvät feminiinisiä useammin. Diskursseista löydettiin myös selkeitä yhteneväisyyksiä aikaisemman tutkimuksen löytämiin hegemonisiin maskuliinisiin diskursseihin. Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään ilmastonmuutosta sukupuolittuneena ilmiönä, sekä erityisesti ilmastokeskustelun sukupuolittuneisuutta asumisen kontekstissa.
Tämän pro-gradu tutkielman tarkoitus on analysoida, miten sukupuolittuneisuus rakentuu diskursiivisesti ilmastonmuutokseen ja kestävään asumiseen liittyvissä keskusteluissa. Aineisto koostuu verkkokeskustelufoorumi Vauva.fi:n ilmastonmuutokseen ja asumiseen liittyvistä keskusteluista, joita oli yhteensä 18, ja sivuja 55. Niiden pohjalta on muodostettu yhteensä neljä valta- ja vastadiskurssia.
Tutkimuksen ensimmäinen tavoite on selvittää, miten ilmastonmuutos voidaan nähdä sukupuolentutkimuksen näkökulmasta. Tavoitteeseen vastataan analysoimalla, miten sukupuolentutkimusta on hyödynnetty markkinoinnin tutkimuksessa, ja miten ilmastonmuutos, sukupuolentutkimus ja vastuullinen kuluttaminen on yhdistetty aiemmassa tutkimuksessa. Teoreettisen viitekehyksen pohjalta on muodostettu teoreettinen viitekehys.
Toinen tavoite on selvittää, millaisia valta- ja vastadiskursseja keskusteluissa rakentuu. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, ja sen analyysimenetelmä on kriittinen diskurssianalyysi. Tuloksena löydettiin kaksi valtadiskurssia, ja kaksi vastadiskurssia. Valtadiskurssit olivat Arkisen sopeutumisen diskurssi ja Taloudellisen kasvun diskurssi. Löydetyt vastadiskurssit olivat Ilmastoskeptinen diskurssi ja Köyhyysdiskurssi.
Tutkimuksen kolmas tavoite oli analysoida, miten sukupuolittuneisuus rakentuu löydetyissä valta- ja vastadiskursseissa. Tutkimuksen tuloksena löydettiin neljä diskurssia, joista löydettiin sekä feminiinisiä, että maskuliinisia piirteitä. Tutkimus osoitti, että ilmastokeskusteluissa maskuliiniset piirteet esiintyvät feminiinisiä useammin. Diskursseista löydettiin myös selkeitä yhteneväisyyksiä aikaisemman tutkimuksen löytämiin hegemonisiin maskuliinisiin diskursseihin. Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään ilmastonmuutosta sukupuolittuneena ilmiönä, sekä erityisesti ilmastokeskustelun sukupuolittuneisuutta asumisen kontekstissa.