In the wake of exogenous shocks: Strategic implications of the energy crisis on the energy sector : Multiple case study
Manjang, Hanna (2024)
Manjang, Hanna
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060746861
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060746861
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma keskittyi ulkoisten shokkien strategisiin vaikutuksiin. Tutkimuksen kontekstina toimi Venäjän vuonna 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan, joka johti energiakriisiin erityisesti Euroopassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää energiakriisin vaikutuksia energia-alan yritysten strategioihin ja strategiatyöhön.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui strategia käytäntönä -tutkimussuuntaukseen sekä riskien- ja kriisinhallinnan teorioita käsittelevään tieteelliseen kirjallisuuteen. Tavoitteena oli ymmärtää strategiatyön sekä riskien- ja kriisinhallinnan välisiä suhteita ulkoisten shokkien kontekstissa sekä rakentaa teoreettinen viitekehys, jonka avulla voitiin ymmärtää ja tulkita tutkimusongelmaa sekä -tuloksia.
Tutkimus toteutettiin monitapaustutkimuksena ja siihen osallistui viisi suomalaista energia-alan yritystä. Ensisijainen aineisto kerättiin haastattelemalla yritysten ylimmän johdon edustajia, jotta saatiin syvällistä ja ajankohtaista tietoa strategian ja strategiatyön muutoksista energiakriisin aikana. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin sekundääristä dataa, kuten yritysten vuosikertomuksia, jotka tarjosivat täydentävää tietoa yritysten strategioista ja toiminnasta energiakriisin aikana. Kerätty tutkimusaineisto analysoitiin hyödyntäen Gioia-menetelmää. Aluksi jokainen tapaus analysoitiin itsenäisesti, minkä jälkeen tehtiin tapausten välinen analyysi yhteisten teemojen ja eroavaisuuksien tunnistamiseksi.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yritykset, jotka olivat riippuvaisia venäläisestä kaasusta tai harjoittivat liiketoimintaa Venäjällä, kokivat merkittäviä strategisia muutoksia energiakriisin aikana. Näissä yrityksissä energiakriisi johti organisaation sisäiseen kriisiin ja strategian täydelliseen uudistamiseen. Energiakriisin aikana kehitetyt strategiat keskittyivät erityisesti puhtaampaan energiaan, omavaraisuuteen ja liiketoiminnan monipuolistamiseen. Energiakriisin aikana strategiatyö muuttui avoimemmaksi, ja riskienhallinnan merkitys osana strategiatyötä korostui. Skenaariotyöskentelystä tuli yhä keskeisempää, ja strategiatyöpajojen käyttö lisääntyi. Lisäksi strategian implementointiin kiinnitettiin erityistä huomiota, ja strategian ympärillä käytävät keskustelut lisääntyivät niin yritysten sisäisten kuin ulkoisten toimijoiden välillä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui strategia käytäntönä -tutkimussuuntaukseen sekä riskien- ja kriisinhallinnan teorioita käsittelevään tieteelliseen kirjallisuuteen. Tavoitteena oli ymmärtää strategiatyön sekä riskien- ja kriisinhallinnan välisiä suhteita ulkoisten shokkien kontekstissa sekä rakentaa teoreettinen viitekehys, jonka avulla voitiin ymmärtää ja tulkita tutkimusongelmaa sekä -tuloksia.
Tutkimus toteutettiin monitapaustutkimuksena ja siihen osallistui viisi suomalaista energia-alan yritystä. Ensisijainen aineisto kerättiin haastattelemalla yritysten ylimmän johdon edustajia, jotta saatiin syvällistä ja ajankohtaista tietoa strategian ja strategiatyön muutoksista energiakriisin aikana. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin sekundääristä dataa, kuten yritysten vuosikertomuksia, jotka tarjosivat täydentävää tietoa yritysten strategioista ja toiminnasta energiakriisin aikana. Kerätty tutkimusaineisto analysoitiin hyödyntäen Gioia-menetelmää. Aluksi jokainen tapaus analysoitiin itsenäisesti, minkä jälkeen tehtiin tapausten välinen analyysi yhteisten teemojen ja eroavaisuuksien tunnistamiseksi.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yritykset, jotka olivat riippuvaisia venäläisestä kaasusta tai harjoittivat liiketoimintaa Venäjällä, kokivat merkittäviä strategisia muutoksia energiakriisin aikana. Näissä yrityksissä energiakriisi johti organisaation sisäiseen kriisiin ja strategian täydelliseen uudistamiseen. Energiakriisin aikana kehitetyt strategiat keskittyivät erityisesti puhtaampaan energiaan, omavaraisuuteen ja liiketoiminnan monipuolistamiseen. Energiakriisin aikana strategiatyö muuttui avoimemmaksi, ja riskienhallinnan merkitys osana strategiatyötä korostui. Skenaariotyöskentelystä tuli yhä keskeisempää, ja strategiatyöpajojen käyttö lisääntyi. Lisäksi strategian implementointiin kiinnitettiin erityistä huomiota, ja strategian ympärillä käytävät keskustelut lisääntyivät niin yritysten sisäisten kuin ulkoisten toimijoiden välillä.