Ovatko yksityiset palveluntuottajat agentteja vai pehtoreita? : Dokumenttianalyysi tilaajan ja tuottajan rooleista sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2019 julkaisemissa varautumisen ohjeissa
Hietala, Satu (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050627125
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050627125
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialue on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittinen infrastruktuuri, jonka toiminnan edellytykset erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tulee varmentaa varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan keinoin. Erityisryhmille tarkoitettujen asumispalveluiden varautumisessa on kuitenkin havaittu puutteita erityisesti yksityisten asumispalvelutuottajien osalta. Lainsäädäntö ei velvoita niiltä varautumista samassa suhteessa kuin julkisen sektorin toimijoilta. Palveluiden tilaajana toimineet kunnat ovat kuitenkin velvoittaneet vaihtelevasti ja osin puutteellisesti yksityisten palveluntuottajien varautumista hankintasopimuksissa. Lisäksi kuntien toteuttama varautumiseen liittyvä valvonta ja sopimusohjaus on näyttäytynyt puutteellisena. Vuosien 2017–2019 aikana toteutetun Sotekuja-hankkeen yksi keskeisistä painopisteistä oli huomioida varautumisen kannalta kriittinen yksityinen palvelutuotanto aiempaa paremmin. STM julkaisi osana hanketta ohjekokonaisuuden sote -toimijoiden varautumisen tueksi. Tutkielmassa muodostetaan tulkinta siitä, minkälaisina tilaajien ja yksityisten palveluntuottajien roolit näyttäytyvät näissä varautumista koskevissa ohjeissa.
Tutkielman teoriatausta pohjautuu kvasimarkkina-, agentti- ja pehtoriteorioihin. Tutkimuskysymyksissä tarkastellaan informaation saatavuuteen ja jakamiseen, valvontaan, sanktiointiin ja kannustimiin sekä transaktiokustannuksiin ja kermankuorintaan liittyvien näkökulmien esiintymistä aineistossa. Tutkielman näkökulma on laadullinen, sillä tutkielma pyrkii tulkitsemaan ja selittämään sitä, millä tavalla tilaajan ja tuottajan roolit ovat aineistossa ymmärrettävissä. Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat toimeksiantosuhde, yksityiset asumispalvelut sekä varautuminen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty dokumenttianalyysia, jossa aineistoa on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Tutkielman aineisto muodostuu kolmesta STM:n julkaisemasta varautumisen ohjeesta. Nämä kaikille sote -toimijoille suunnatut ohjeet käsittelevät sopimusperusteista varautumista, kyberturvallisuutta sekä varautumista ja jatkuvuudenhallintaa.
Tutkielma syventää ymmärrystä siitä, minkälaisia varautumiseen liittyvä rooliolettamia tilaajan ja tuottajaan on havaittavissa kohdistuvan hankintasuhteessa. Tutkielman keskeisenä havaintona ja johtopäätöksenä esitetään, että tilaajien ja yksityisten palveluntuottajien välisessä suhteessa on varautumisen kontekstissa havaittavissa voimakas agenttiteoreettinen rooliolettama. Lisäksi esitetään, että ohjeissa painottuvat vahvasti kvasi- ja agenttiteorioiden mukaisesti tilaajan intressit. Tutkielmassa esitetyn rooliolettaman mahdollisia vaikutuksia yksityisten palveluntuottajien varautumisen haasteisiin ja puutteisiin tulisikin jatkotutkia tarkemmin ainakin yksityisten asumispalveluntuottajien osalta.
Tutkielman teoriatausta pohjautuu kvasimarkkina-, agentti- ja pehtoriteorioihin. Tutkimuskysymyksissä tarkastellaan informaation saatavuuteen ja jakamiseen, valvontaan, sanktiointiin ja kannustimiin sekä transaktiokustannuksiin ja kermankuorintaan liittyvien näkökulmien esiintymistä aineistossa. Tutkielman näkökulma on laadullinen, sillä tutkielma pyrkii tulkitsemaan ja selittämään sitä, millä tavalla tilaajan ja tuottajan roolit ovat aineistossa ymmärrettävissä. Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat toimeksiantosuhde, yksityiset asumispalvelut sekä varautuminen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty dokumenttianalyysia, jossa aineistoa on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Tutkielman aineisto muodostuu kolmesta STM:n julkaisemasta varautumisen ohjeesta. Nämä kaikille sote -toimijoille suunnatut ohjeet käsittelevät sopimusperusteista varautumista, kyberturvallisuutta sekä varautumista ja jatkuvuudenhallintaa.
Tutkielma syventää ymmärrystä siitä, minkälaisia varautumiseen liittyvä rooliolettamia tilaajan ja tuottajaan on havaittavissa kohdistuvan hankintasuhteessa. Tutkielman keskeisenä havaintona ja johtopäätöksenä esitetään, että tilaajien ja yksityisten palveluntuottajien välisessä suhteessa on varautumisen kontekstissa havaittavissa voimakas agenttiteoreettinen rooliolettama. Lisäksi esitetään, että ohjeissa painottuvat vahvasti kvasi- ja agenttiteorioiden mukaisesti tilaajan intressit. Tutkielmassa esitetyn rooliolettaman mahdollisia vaikutuksia yksityisten palveluntuottajien varautumisen haasteisiin ja puutteisiin tulisikin jatkotutkia tarkemmin ainakin yksityisten asumispalveluntuottajien osalta.