Tekoälyn hyödyntäminen taloushallinnossa : Onko tekoäly korvannut kirjanpitäjän?

Abstract

Pro gradu- tutkielma käsittelee tekoälyn hyödyntämistä taloushallinnon perusprosesseissa. Tekoäly on noussut tärkeäksi tekijäksi liiketoimintojen kehittämisessä ja tekoälyn on todettu olevan valtava mahdollisuus. Tekoälyllä voidaan korvata manuaalisia työvaiheita ja joidenkin työpaikkojen on ennustettu jopa häviävän. Tekoäly on keskeinen teknologinen ajuri, joka johtaa tuottavuuden parantumisen ohella myös uusiin työtapoihin, prosesseihin ja liiketoimintomalleihin. Viime vuosina myös generatiivinen tekoäly on tuonut tekoälyn miltei kaikkien saataville helpon käyttöliittymän johdosta. Suomessa sähköinen taloushallinto on ollut arkipäivään jo pitkään ja taloushallinnon prosesseista on tunnistettu paljon sellaisia tehtäviä, joiden on ennustettu soveltuvan erityisen hyvin tekoälylle. Jo pitkään on ennustettu, että tulevaisuudessa kirjanpitäjän tehtävä voidaan korvata tekoälyllä, mutta näin ei ole kuitenkaan vielä tapahtunut.

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää tekoälyn käyttötapauksia taloushallinnon järjestelmissä eli minkälaisia liike-elämän haasteita tekoälyllä on ratkaistu. Tämän lisäksi tutkimuksessa pyritään selvittämään mahdollisia syitä sille, miksi tekoäly ei ole vielä korvannut kirjanpitäjään taloushallinnossa. Viimeisenä tavoitteena on selvittää, mitä tekoälyratkaisujen kehittäminen edellyttää organisaatiolta ja mahdollisia kehittämiseen liittyviä haasteita.

Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluilla. Teoreettinen viitekehys on luotu perehtymällä tekoälyn teorioihin sekä tekoälyn hyödyntämisestä julkaistuihin tutkimustuloksiin sekä kirjallisiin aineistoihin. Tutkimuskysymyksien, teoriakatsauksen sekä empiirisen kokemuksen pohjalta tutkimukseen valittiin neljä pääteemaa; tekoälyn määritelmä, tekoälyllä toteutetut ratkaisut, tekoälyratkaisujen kehittäminen käyttäminen organisaatiossa ja tekoälyn mahdollisuudet ja potentiaali taloushallinnossa.

Tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta, että tekoälyn hyödyntämisen kohteet taloushallinnossa olivat varsin maltillisia ja ne kohdistuivat tiettyihin kapea-alaisiin osaprosesseihin ja perustuivat koneälyllä toteutettuihin algoritmeihin. Tyypillisiä tekoälyn käyttökohteita olivat ostolaskujen tiliönti ja reitittäminen ja raportoinnissa erilaiset ennustemallit, mutta mahdollisia potentiaalisia kohteita tunnistettiin paljon. Tekoälyn kehittäminen on haasteellista monimutkaisten talousjärjestelmien osalta sekä taloushallinnon järjestelmät kehittyvät tarjoavat tekoälyä jo valmiina eli nämä osaltaan selittävät tekoälyn kehittymisen hitautta talousjärjestelmine osalta ja miksi tekoäly ei ole vielä korvannut kirjanpitäjää. Tekoälyn kehittäminen vaatii organisaatiolta teknisten valmiuksien kehittämistä sekä prosessien ja työtapojen yhteensovittamista, osaavaa kumppania sekä näkemyksellistä johtamista.