Factoringrahoittajan riskienhallinta
Siltamäki, Benjamin Samuel (2024-04-26)
Siltamäki, Benjamin Samuel
26.04.2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042622890
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042622890
Tiivistelmä
Factoringrahoitus on jatkuvasti suosiotaan kasvattava rahoitusmuoto. Vaikka se onkin hyvä tu
lonlähde rahoittajille, liittyy siihen luonnollisesti monia riskejä. Sillä ei ole varsinaista omaa lain
säädäntöään, joten siihen sovellettava sääntely perustuu oikeuskäytäntöön sekä erinäisiin ylei
siä irtainta varallisuutta koskeviin normeihin. Tämän tutkielman tarkoitus onkin vastata kysy
myksiin, minkälaisia riskejä factoringjärjestelyyn liittyy rahoittajan näkökulmasta ja, miten näitä
riskejä voidaan hallita nimenomaan rahoitusoikeudellisesta näkökulmasta.
Tutkielma on pitkälti kirjallisuuskatsaus, jossa on hyödynnetty vakuus- ja sopimusoikeudellista
oikeuskirjallisuutta. Kirjallisuudesta saatuja näkemyksiä on täydennetty oikeuskäytännöllä ja nii
hin liittyvillä kommentaareilla, sekä erinäisillä artikkeleilla. Tutkimuksessa on täten käytetty lain
oppia tutkimusmenetelmänä, jonka tarkoituksena on tutkia ja tulkita oikeudellisia tekstejä. Tut
kielmassa on hyödynnetty myös suomalaisen rahoitusyhtiön toimitusjohtajalle tehtyä haastat
telua. Haastattelusta saatiin arvokasta tietoa, miten rahoittaja kokee factoringrahoituksen haas
teita käytännön näkökulmasta. Oikeuskirjallisuuden ja -käytännön, sekä haastattelun avulla on
pyritty ymmärtämän factoringrahoitukseen liittyviä riskejä ja riskienhallintaa syvemmin ja koko
naisvaltaisesti. Tutkielma on siis myös laadullinen tutkimus.
Vaikka lähtökohtana onkin rahoitusoikeudellinen tutkimus, on liiketoiminnallista näkökulmaa
pyritty sisällyttämään koko tutkielmaan. Riskienhallintaan liittyvässä aiheessa on toki jo luontai
sesti liiketoiminnallinen näkökulma. Tunnistamalla factoringrahoituksen riskit ja hallinnoimalla
niitä voidaan luonnollisesti välttyä taloudellisilta tappioilta.
Tutkielman alussa käydään läpi kotimaisen ja kansainvälisen factoringrahoituksen yleispiirteet
ja muodot. Tarkoituksena on antaa lukijalle perustiedot factoringrahoituksen kulusta ja juridi
sesta viitekehyksestä. Kansainvälisen factoringrahoituksen osalta käsitellään myös siihen liitty
viä haasteita ja riskejä, sekä kansainvälisiä sopimuksia, joilla voidaan pyrkiä hallitsemaan näitä
riskejä.
Kun lukijalla on käsitys factoringrahoituksen perusluonteesta, on mahdollista tarkastella syvem
min siihen liittyviä riskienhallintatapoja ja riskejä. Tutkielman keskeisimpiä tarkastelun kohteita
ovat, minkälaiset asiakkaat ja saatavat soveltuvat parhaiten rahoituksen piiriin, miten väärinkäy
tökset tunnistetaan ja torjutaan, miten siirtoilmoituksella suojaudutaan muita velkojia vastaan
ja, miten rahoittaja voi turvata omat oikeutensa maksukyvyttömyystilanteissa. Kaikkiin edellä
mainittuihin kohtiin liittyy riskejä saatavien kuittausoikeudesta ostajan väitteentekomahdolli
suuteen. Tunnistamalla nämä riskit ja hallitsemalla niitä, rahoittaja voi turvata omat oikeutensa
saataviin ja varmistaa rahoitusjärjestelyn sujuva jatkuvuus.
lonlähde rahoittajille, liittyy siihen luonnollisesti monia riskejä. Sillä ei ole varsinaista omaa lain
säädäntöään, joten siihen sovellettava sääntely perustuu oikeuskäytäntöön sekä erinäisiin ylei
siä irtainta varallisuutta koskeviin normeihin. Tämän tutkielman tarkoitus onkin vastata kysy
myksiin, minkälaisia riskejä factoringjärjestelyyn liittyy rahoittajan näkökulmasta ja, miten näitä
riskejä voidaan hallita nimenomaan rahoitusoikeudellisesta näkökulmasta.
Tutkielma on pitkälti kirjallisuuskatsaus, jossa on hyödynnetty vakuus- ja sopimusoikeudellista
oikeuskirjallisuutta. Kirjallisuudesta saatuja näkemyksiä on täydennetty oikeuskäytännöllä ja nii
hin liittyvillä kommentaareilla, sekä erinäisillä artikkeleilla. Tutkimuksessa on täten käytetty lain
oppia tutkimusmenetelmänä, jonka tarkoituksena on tutkia ja tulkita oikeudellisia tekstejä. Tut
kielmassa on hyödynnetty myös suomalaisen rahoitusyhtiön toimitusjohtajalle tehtyä haastat
telua. Haastattelusta saatiin arvokasta tietoa, miten rahoittaja kokee factoringrahoituksen haas
teita käytännön näkökulmasta. Oikeuskirjallisuuden ja -käytännön, sekä haastattelun avulla on
pyritty ymmärtämän factoringrahoitukseen liittyviä riskejä ja riskienhallintaa syvemmin ja koko
naisvaltaisesti. Tutkielma on siis myös laadullinen tutkimus.
Vaikka lähtökohtana onkin rahoitusoikeudellinen tutkimus, on liiketoiminnallista näkökulmaa
pyritty sisällyttämään koko tutkielmaan. Riskienhallintaan liittyvässä aiheessa on toki jo luontai
sesti liiketoiminnallinen näkökulma. Tunnistamalla factoringrahoituksen riskit ja hallinnoimalla
niitä voidaan luonnollisesti välttyä taloudellisilta tappioilta.
Tutkielman alussa käydään läpi kotimaisen ja kansainvälisen factoringrahoituksen yleispiirteet
ja muodot. Tarkoituksena on antaa lukijalle perustiedot factoringrahoituksen kulusta ja juridi
sesta viitekehyksestä. Kansainvälisen factoringrahoituksen osalta käsitellään myös siihen liitty
viä haasteita ja riskejä, sekä kansainvälisiä sopimuksia, joilla voidaan pyrkiä hallitsemaan näitä
riskejä.
Kun lukijalla on käsitys factoringrahoituksen perusluonteesta, on mahdollista tarkastella syvem
min siihen liittyviä riskienhallintatapoja ja riskejä. Tutkielman keskeisimpiä tarkastelun kohteita
ovat, minkälaiset asiakkaat ja saatavat soveltuvat parhaiten rahoituksen piiriin, miten väärinkäy
tökset tunnistetaan ja torjutaan, miten siirtoilmoituksella suojaudutaan muita velkojia vastaan
ja, miten rahoittaja voi turvata omat oikeutensa maksukyvyttömyystilanteissa. Kaikkiin edellä
mainittuihin kohtiin liittyy riskejä saatavien kuittausoikeudesta ostajan väitteentekomahdolli
suuteen. Tunnistamalla nämä riskit ja hallitsemalla niitä, rahoittaja voi turvata omat oikeutensa
saataviin ja varmistaa rahoitusjärjestelyn sujuva jatkuvuus.