Ohjelmistorobotiikan hyödyntämismahdollisuudet terveydenhuollon laskentatoimessa
Salo, Joonas Mikael (2024-05-10)
Salo, Joonas Mikael
10.05.2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051029197
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051029197
Tiivistelmä
Digitalisaation aikakaudella organisaatiot ovat pyrkineet ottamaan käyttöönsä digipohjaisia
automaatiotyökaluja prosessien tehostamiseksi. Myös taloushallinnossa tämä trendi on ollut
nähtävissä, ja viime vuosina erilaiset automaatioratkaisut, kuten esimerkiksi ohjelmistorobotiikka,
ovat rantautuneet taloushallinnon prosesseihin.
Tässä pro gradu- tutkielmassa kartoitettiin yleisellä tasolla suomalaisten terveydenhuoltoorganisaatioiden asenteita ja suhtautumista ohjelmistorobotiikkaa kohtaan taloushallinnon
prosesseissa. Tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan ohjelmistorobotiikan implementaatioastetta,
ohjelmistorobotiikan hyötyjä ja ohjelmistorobotiikan riskejä sekä kontrolliympäristöä.
Pro gradu- tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä luotiin yleinen katsaus taloushallinnon
prosesseihin, terveydenhuollon laskentatoimen piirteisiin ja ohjelmistorobotiikkaan. Tämän
teoreettisen viitekehyksen avulla saatiin johdettua teemat, jotka toimivat pohjana tutkielman
empiiriseen osioon.
Tutkielman empiirinen osio toteutettiin laadullisten teemahaastattelujen avulla, ja tutkimusaineiston
analyysi suoritettiin teemoittain litteroidun tutkimusaineiston avulla. Teemoittain litteroitu aineisto
helpotti huomattavasti haastattelujen vertaamista keskenään. Haastateltavia oli yhteensä kuusi.
Tutkimustulosten perusteella ei voi sanoa, että ohjelmistorobotiikka olisi erityisen käytetty
automaatiotyökalu terveydenhuollon laskentatoimessa. Toisaalta sitä ei varsinaisesti kaihdettukaan,
vaan yleisesti siihen suhtauduttiin kriittisesti kontekstisidonnaisten hyötyjen ja riskien kautta.
Tutkielmassa esiin nousseet ohjelmistorobotiikan hyödyt ja riskit olivat hyvin linjassa teoreettisen
viitekehyksen kanssa.
Tutkimustulosten perusteella ei voi myöskään sanoa, että jokin tietty tai tietyt prosessit sopisivat
erityisen hyvin ohjelmistorobotiikan avulla automatisoitaviksi. Tutkimusaineistosta kävi ilmi, että
ohjelmistorobotiikalla oli automatisoitu yleisiä taloushallinnon prosesseja tai niiden osia laidasta
laitaan. Yhteisiksi nimittäjiksi näille prosesseille tai niiden osille osoittautuivat kuitenkin
standardoitavuus ja säännönmukaisuus.
Tiivistetysti voisi sanoa, että terveydenhuollon laskentatoimessa ohjelmistorobotiikkaan tulisi
suhtautua kriittisesti yhtenä automaatiotyökaluna muiden, esimerkiksi ohjelmointirajapintojen (API),
joukossa. Edelleen tarkastelua tulisi tehdä mahdollisimman kontekstisidonnaisesti eriävien ITinfrastruktuurien vuoksi.
automaatiotyökaluja prosessien tehostamiseksi. Myös taloushallinnossa tämä trendi on ollut
nähtävissä, ja viime vuosina erilaiset automaatioratkaisut, kuten esimerkiksi ohjelmistorobotiikka,
ovat rantautuneet taloushallinnon prosesseihin.
Tässä pro gradu- tutkielmassa kartoitettiin yleisellä tasolla suomalaisten terveydenhuoltoorganisaatioiden asenteita ja suhtautumista ohjelmistorobotiikkaa kohtaan taloushallinnon
prosesseissa. Tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan ohjelmistorobotiikan implementaatioastetta,
ohjelmistorobotiikan hyötyjä ja ohjelmistorobotiikan riskejä sekä kontrolliympäristöä.
Pro gradu- tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä luotiin yleinen katsaus taloushallinnon
prosesseihin, terveydenhuollon laskentatoimen piirteisiin ja ohjelmistorobotiikkaan. Tämän
teoreettisen viitekehyksen avulla saatiin johdettua teemat, jotka toimivat pohjana tutkielman
empiiriseen osioon.
Tutkielman empiirinen osio toteutettiin laadullisten teemahaastattelujen avulla, ja tutkimusaineiston
analyysi suoritettiin teemoittain litteroidun tutkimusaineiston avulla. Teemoittain litteroitu aineisto
helpotti huomattavasti haastattelujen vertaamista keskenään. Haastateltavia oli yhteensä kuusi.
Tutkimustulosten perusteella ei voi sanoa, että ohjelmistorobotiikka olisi erityisen käytetty
automaatiotyökalu terveydenhuollon laskentatoimessa. Toisaalta sitä ei varsinaisesti kaihdettukaan,
vaan yleisesti siihen suhtauduttiin kriittisesti kontekstisidonnaisten hyötyjen ja riskien kautta.
Tutkielmassa esiin nousseet ohjelmistorobotiikan hyödyt ja riskit olivat hyvin linjassa teoreettisen
viitekehyksen kanssa.
Tutkimustulosten perusteella ei voi myöskään sanoa, että jokin tietty tai tietyt prosessit sopisivat
erityisen hyvin ohjelmistorobotiikan avulla automatisoitaviksi. Tutkimusaineistosta kävi ilmi, että
ohjelmistorobotiikalla oli automatisoitu yleisiä taloushallinnon prosesseja tai niiden osia laidasta
laitaan. Yhteisiksi nimittäjiksi näille prosesseille tai niiden osille osoittautuivat kuitenkin
standardoitavuus ja säännönmukaisuus.
Tiivistetysti voisi sanoa, että terveydenhuollon laskentatoimessa ohjelmistorobotiikkaan tulisi
suhtautua kriittisesti yhtenä automaatiotyökaluna muiden, esimerkiksi ohjelmointirajapintojen (API),
joukossa. Edelleen tarkastelua tulisi tehdä mahdollisimman kontekstisidonnaisesti eriävien ITinfrastruktuurien vuoksi.