Sijoittajien luottamuksen vaihtelu : Tarkastelussa Helsingin pörssi eri markkinatilanteissa

Abstract

Tutkielma havainnoi osakemarkkinoiden tehokasta toimintaa ja sen mahdottomuutta käyttäytymistaloustieteellisten rahoitus- ja talousteorioiden näkökulmasta. Tutkielman aiheena on sijoittajien luottamuksen vaihtelu eri markkinatilanteissa. Luottamuksen vaihtelua tarkastellaan Helsingin pörssin osakkeiden ja indeksien vaihtolukujen sekä erityisesti tuottojen volatiliteetin kautta vuosina 2007–2023. Talouden epävarmuuden myötä osakekauppa on hiipunut ja sijoittajat lykkäävät päätöksentekoa myöhemmälle. Vaikuttaa siltä, että luottamus markkinoihin on romahtanut.

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten talouden kriisit ja nousukaudet vaikuttavat sijoittajien luottamuksen kehitykseen. Luottamuksen vaihtelua mitataan aikaisemmissa – erityisesti yliluottamukseen liittyvissä tutkimuksissa hyödynnetyillä menetelmillä: vaihdon määrän muutoksilla sekä tuottojen volatiliteetin muutoksilla. Tutkielmassa tarkasteltuja aikapisteitä on 13 kappaletta ja ne osuvat markkinatilanteissa hetkiin, joissa OMX Helsinki -indeksin päätöskurssit ovat kääntyneet nousuun tai laskuun. Pisteissä saadut arvot on laskettu huippu- ja pohjakohtien ympäriltä kolmen kuukauden päiväarvoista ja ne esitetään keskiarvoina. Tutkimusasetelma on ajankohtainen ja mielenkiintoinen, sillä vaikka sijoittajien yliluottamusta on tutkittu paljon, on niin sanottu aliluottamus vielä hyvin vieras käsite tarkasteltaessa sijoittajien anomalioita. Tarkoituksena on erityisesti selvittää, löytyykö perusteita olettaa, että sijoittajilla esiintyy aliluottamusta aikoina, jolloin talouden tila on heikko. Tämä on vastakkainasetteluna yliluottamukselle, jonka olemassaolosta on jo paljon tutkimuspohjaa. Tutkielma pyrkii myös ottamaan kantaa sukupuolten välisiin eroihin yli- ja aliluottamuksen ilmenemisessä.

Tutkielman tulokset ovat yliluottamuksen osalta aikaisempien tutkimustulosten mukaisia valituilla mittareilla mitattuna, vaikka eivät yhtä selkeitä kuin aliluottamuksen osalta. Tämä saattaa osittain selittyä sillä, että huippupisteissä analyysissa on mukana kolmen kuukauden keskiarvon vuoksi myös laskukauteen osuvia päiväarvoja. Siksi heikentyvän talouden tilan odotukset vaikuttavat jo näiden päivien lukuihin. Aliluottamuksen osalta erityisesti laskukausilla saadut tulokset ovat selkeämpiä. Pohjapisteissä keskimääräinen vaihto selvästi pieneni ja tuottojen volatiliteetti kasvoi, mikä viittaa aliluottamukseen. Sukupuolten välisten erojen osalta tulokset ovat myös odotetut. Naisilla esiintyy yliluottamusta huomattavasti vähemmän kuin miehillä, mutta naisten luottamus ei myöskään romahda huonoina aikoina, vaan pysyy melko vakaana läpi ajan. Tulos viittaa siihen, että naiset eivät tee nopeita ja epärationaalisia sijoituspäätöksiä talousennusteiden muututtua samalla tavalla kuin miehet. Sekä liiallisen että liian vähäisen luottamuksen voidaan todeta olevan markkinoita häiritseviä tekijöitä. Erityisesti aliluottamukseen liittyvät jatkotutkimukset olisivat perusteltuja, jotta ymmärrys luottamuksen merkityksestä markkinoiden toiminnassa lisääntyisi, ja tietoa voitaisi hyödyntää esimerkiksi riskinhallinnan välineenä.