Valmentava johtaminen Oulun poliisilaitoksessa : Esihenkilöiden näkemyksiä valmentavan johtamisen toteuttamisesta ja työkaluista
Syvänen, Mikko (2024-04-30)
Syvänen, Mikko
30.04.2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024043024122
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024043024122
Tiivistelmä
Viime vuosina työelämän ja työntekemisen toimintaympäristön muutos on pakottanut
organisaatiot muuttamaan johtamistaan ja toimintatapojaan sekä yksityisellä sektorilla, että
julkisessa hallinnossa. Yhtenä ratkaisuna muutokseen vastaamiseen on käytetty valmentavaa
johtamista ja myös Poliisihallinnossa aloitettiin vuonna 2018 kouluttamaan esihenkilöitä
valmentavaan johtamiseen. Valmentavassa johtamisessa korostuu työntekijöitä osallistava
valmentava ote, hyvät vuorovaikutustaidot, luottamus, kysyminen ja kuunteleminen sekä koko
organisaatiota palveleva yksilön potentiaalin vahvistaminen. Valmentava johtaminen kuvataan
tavoitehakuisena prosessina, jossa valmentava johtaja muun muassa auttaa ja kehittää
työntekijää löytämään sekä käyttämään omia kykyjään ja potentiaaliaan tavoitteidensa
saavuttamiseksi, mikä mahdollistaa koko ryhmän ja organisaation toiminnan kehittymisen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten valmentavaa johtamista toteutetaan Oulun
poliisilaitoksessa ja minkälaisia valmentavan johtamisen työkaluja esihenkilöillä on käytössään
johtamistyössään. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena puolistrukturoiduilla
teemahaastatteluilla. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa kokenutta esihenkilöä eri
sektoreilta Oulun poliisilaitoksesta. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla
sisällönanalyysilla, jossa teoreettinen viitekehys ohjaa analyysia. Tutkimuksen teoreettisessa
osassa tarkastellaan valmentavan johtamisen teoriaa aiheen kirjallisuuteen pohjautuen.
Tutkimustulosten perusteella esihenkilöt toteuttavat valmentavaa johtamista osallistamalla
työntekijöitä päätöksentekoon, oman työnsä tekemiseen ja kehittämiseen. Osallistaminen
toteutetaan kuuntelemalla, kysymällä ja palautteen avulla. Lisäksi osalla esihenkilöitä on
käytössä keskustelumalleja, joita he voivat myös hyödyntää työssään. Keskeistä on
tavoitteellinen yhteistoiminta sekä työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen. Hyödyntämällä
työntekijöiden vahvuuksia ja osaamista päästään tavoitteisiin paremmin ja koko ryhmän sekä
organisaation suorittaminen paranee. Hyvä vuorovaikutus sekä luottamus koettiin
haastateltavien mielestä erittäin tärkeänä ja keskeisenä asiana valmentavan johtamisen
toteuttamisessa, joita ilman ei voida toteuttaa valmentavaa johtamista.
Tutkimustulokset osoittivat valmentavan johtamisen soveltuvan poliisihallintoon huonosti
poliisin operatiivisessa toiminnassa, jossa johtaminen perustuu autoritääriseen johtamiseen.
Myös poliisitoiminnan erityisluonne, johtuen lakisidonnaisuuksista sekä määräysten ja ohjeiden
noudattamisesta toiminnassa nähtiin heikkoutena valmentavan johtamisen toteuttamisessa.
Muuhun esihenkilötyöhön ja johtamiseen sen koettiin soveltuvan hyvin myös poliisihallinnossa.
Tutkimustulosten perusteella valmentava johtaminen koetaan tärkeäksi ja koulutusta
toivottiinkin annettavan lisää ja osa haastateltavista esittikin kritiikkiä annettavan koulutuksen
määrään sekä sen kohdistumiseen pääosin vain päällystöesihenkilöihin.
organisaatiot muuttamaan johtamistaan ja toimintatapojaan sekä yksityisellä sektorilla, että
julkisessa hallinnossa. Yhtenä ratkaisuna muutokseen vastaamiseen on käytetty valmentavaa
johtamista ja myös Poliisihallinnossa aloitettiin vuonna 2018 kouluttamaan esihenkilöitä
valmentavaan johtamiseen. Valmentavassa johtamisessa korostuu työntekijöitä osallistava
valmentava ote, hyvät vuorovaikutustaidot, luottamus, kysyminen ja kuunteleminen sekä koko
organisaatiota palveleva yksilön potentiaalin vahvistaminen. Valmentava johtaminen kuvataan
tavoitehakuisena prosessina, jossa valmentava johtaja muun muassa auttaa ja kehittää
työntekijää löytämään sekä käyttämään omia kykyjään ja potentiaaliaan tavoitteidensa
saavuttamiseksi, mikä mahdollistaa koko ryhmän ja organisaation toiminnan kehittymisen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten valmentavaa johtamista toteutetaan Oulun
poliisilaitoksessa ja minkälaisia valmentavan johtamisen työkaluja esihenkilöillä on käytössään
johtamistyössään. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena puolistrukturoiduilla
teemahaastatteluilla. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa kokenutta esihenkilöä eri
sektoreilta Oulun poliisilaitoksesta. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla
sisällönanalyysilla, jossa teoreettinen viitekehys ohjaa analyysia. Tutkimuksen teoreettisessa
osassa tarkastellaan valmentavan johtamisen teoriaa aiheen kirjallisuuteen pohjautuen.
Tutkimustulosten perusteella esihenkilöt toteuttavat valmentavaa johtamista osallistamalla
työntekijöitä päätöksentekoon, oman työnsä tekemiseen ja kehittämiseen. Osallistaminen
toteutetaan kuuntelemalla, kysymällä ja palautteen avulla. Lisäksi osalla esihenkilöitä on
käytössä keskustelumalleja, joita he voivat myös hyödyntää työssään. Keskeistä on
tavoitteellinen yhteistoiminta sekä työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen. Hyödyntämällä
työntekijöiden vahvuuksia ja osaamista päästään tavoitteisiin paremmin ja koko ryhmän sekä
organisaation suorittaminen paranee. Hyvä vuorovaikutus sekä luottamus koettiin
haastateltavien mielestä erittäin tärkeänä ja keskeisenä asiana valmentavan johtamisen
toteuttamisessa, joita ilman ei voida toteuttaa valmentavaa johtamista.
Tutkimustulokset osoittivat valmentavan johtamisen soveltuvan poliisihallintoon huonosti
poliisin operatiivisessa toiminnassa, jossa johtaminen perustuu autoritääriseen johtamiseen.
Myös poliisitoiminnan erityisluonne, johtuen lakisidonnaisuuksista sekä määräysten ja ohjeiden
noudattamisesta toiminnassa nähtiin heikkoutena valmentavan johtamisen toteuttamisessa.
Muuhun esihenkilötyöhön ja johtamiseen sen koettiin soveltuvan hyvin myös poliisihallinnossa.
Tutkimustulosten perusteella valmentava johtaminen koetaan tärkeäksi ja koulutusta
toivottiinkin annettavan lisää ja osa haastateltavista esittikin kritiikkiä annettavan koulutuksen
määrään sekä sen kohdistumiseen pääosin vain päällystöesihenkilöihin.