Teräviä tarinoita tyttöydestä : Tyttöyden representointi multimodaalisen taiteen keinoin sosiaalisessa mediassa
Niskanen, Veera (2024-05-06)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050626966
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050626966
Tiivistelmä
Sosiaalisen median ilmiöt voivat herätellä tärkeää keskustelua ja saada aikaan merkittävää yhteiskunnallista muutosta. Myös feministinen vaikuttaminen näkyy sosiaalisessa mediassa − esimerkiksi taiteen muodossa. Media toistaa sukupuolen esityksiä ja ylläpitää niitä. Tämä ei kuitenkaan estä esitettyjen kuvausten haastamista, rikkomista tai uudelleen muovaamista. Jokaisella tulisi olla oikeus määritellä naiseutensa ja tyttöytensä itse ja esittää itseään myös mediasta tai valtavirrasta poikkeavalla tavalla.
Tutkielmassa käsittelen sosiaalisessa mediassa esiintyviä tyttöyden representaatioita ja niiden muodostumista. Multimodaalisena alustana Instagram tarjoaa hedelmällisen pohjan representaatioiden ja sosiaalisessa mediassa julkaistun taiteen tarkastelemiselle. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten sosiaalisessa mediassa julkaistulla aktivistisella taiteella rakennetaan tyttöyden kuvastoja. Laajempaa ilmiötä tarkastelen @tympeattytot-Instagram-tilin kautta. Aineisto koostuu tilin julkaisuista aikavälillä 2022−2023. Tarkastelussa on 28 julkaisua, jotka on julkaistu edellä mainitulla aikavälillä. Analyysissä tarkastelen sekä julkaisujen kuvia että kuvatekstejä.
Tutkimusmenetelmänä yhdistyvät feministinen representaatioanalyysi ja multimodaalinen analyysi sekä laadullisen sisällönanalyysin menetelmät. Teoreettinen tausta rakentuu sukupuolen tutkimuksen teorioista, feministisestä mediatutkimuksesta sekä sosiaalisen median tarkastelusta.
Ymmärrän representaation Hallia mukaillen merkityksenä, joka heijastuu kielen kautta muille. Tarkastelen julkaisuissa siis erilaisia kielen kautta muodostuvia merkityksiä. Kieli on sekä tekstuaalista että visuaalista. Representaatio on kerroksellinen kokonaisuus, johon vaikuttavat aiemmat kuvastot, historia sekä tarkastelijan omat lähtökohdat. Analyysissä aineistossa nousi esiin neljä toistuvaa tytöstä muodostuvaa kuvaa: herkkä tyttö, kapinoiva tyttö, kriittinen tyttö ja seksuaalinen tyttö. Tarkastelin muodostunutta kuvastoa tarkemmin aineistoesimerkkien kautta. Kuvan ja tekstin yhteyttä sekä yleisöön muodostuvaa yhteyttä lähestyin multimodaalisen analyysin keinoin.
Tutkimuksessa selvisi, että tyttöyttä rakennetaan etenkin moniulotteisuudella. Käytetty media, sarjakuva, on multimodaalinen, jonka toimivuus nojautuu nimenomaan eri visuaalisten ja tekstuaalisten elementtien yhdistelyyn. Aineistossa esitetty tyttöyden kuvasto on moninainen. Tytöt ovat erivärisiä, erikokoisia, teräväsanaisia, hiljaisia, herkkiä ja tympeitä. Multimodaalinen taide tarjoaa vaihtoehtoisia ja uudenlaisia näkökulmia siihen, millaista on olla tyttö.
Tutkielmassa käsittelen sosiaalisessa mediassa esiintyviä tyttöyden representaatioita ja niiden muodostumista. Multimodaalisena alustana Instagram tarjoaa hedelmällisen pohjan representaatioiden ja sosiaalisessa mediassa julkaistun taiteen tarkastelemiselle. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten sosiaalisessa mediassa julkaistulla aktivistisella taiteella rakennetaan tyttöyden kuvastoja. Laajempaa ilmiötä tarkastelen @tympeattytot-Instagram-tilin kautta. Aineisto koostuu tilin julkaisuista aikavälillä 2022−2023. Tarkastelussa on 28 julkaisua, jotka on julkaistu edellä mainitulla aikavälillä. Analyysissä tarkastelen sekä julkaisujen kuvia että kuvatekstejä.
Tutkimusmenetelmänä yhdistyvät feministinen representaatioanalyysi ja multimodaalinen analyysi sekä laadullisen sisällönanalyysin menetelmät. Teoreettinen tausta rakentuu sukupuolen tutkimuksen teorioista, feministisestä mediatutkimuksesta sekä sosiaalisen median tarkastelusta.
Ymmärrän representaation Hallia mukaillen merkityksenä, joka heijastuu kielen kautta muille. Tarkastelen julkaisuissa siis erilaisia kielen kautta muodostuvia merkityksiä. Kieli on sekä tekstuaalista että visuaalista. Representaatio on kerroksellinen kokonaisuus, johon vaikuttavat aiemmat kuvastot, historia sekä tarkastelijan omat lähtökohdat. Analyysissä aineistossa nousi esiin neljä toistuvaa tytöstä muodostuvaa kuvaa: herkkä tyttö, kapinoiva tyttö, kriittinen tyttö ja seksuaalinen tyttö. Tarkastelin muodostunutta kuvastoa tarkemmin aineistoesimerkkien kautta. Kuvan ja tekstin yhteyttä sekä yleisöön muodostuvaa yhteyttä lähestyin multimodaalisen analyysin keinoin.
Tutkimuksessa selvisi, että tyttöyttä rakennetaan etenkin moniulotteisuudella. Käytetty media, sarjakuva, on multimodaalinen, jonka toimivuus nojautuu nimenomaan eri visuaalisten ja tekstuaalisten elementtien yhdistelyyn. Aineistossa esitetty tyttöyden kuvasto on moninainen. Tytöt ovat erivärisiä, erikokoisia, teräväsanaisia, hiljaisia, herkkiä ja tympeitä. Multimodaalinen taide tarjoaa vaihtoehtoisia ja uudenlaisia näkökulmia siihen, millaista on olla tyttö.