Suomalaisten pienten ja keskisuurien organisaatioiden budjetointikäytäntöjen nykytila ja tulevaisuus muuttuvassa toimintaympäristössä : Kriisien ja digitalisaation vaikutukset
Lesonen, Jussi Matias (2024-03-19)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024031912042
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024031912042
Tiivistelmä
Budjetointi on perinteisesti ollut keskeinen osa yritysten johtamisjärjestelmää, mutta toimin-taympäristön muutokset haastavat sen käyttöä. Perinteistä vuosibudjetointia on arvosteltu sen jäykkyyden, hitauden ja kustannuskeskeisyyden vuoksi. Vaikka vaihtoehtoisia budjetoin-tikäytäntöjä on kehitetty, perinteinen vuosibudjetointi on edelleen laajasti käytössä. Digitali-saation kehitys on avannut uusia mahdollisuuksia budjetoinnille, ja viimeaikaiset globaalit kriisit ovat puolestaan haastaneet perinteiset budjetointikäytännöt.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta pääluvusta. Ensimmäisessä luvussa käsitellään budjetointia organisaatioiden toiminnassa. Aluksi määritellään budjetointi sekä käsitellään budjetointia PK-organisaatioiden näkökulmasta. Budjetoinnista tuodaan esiin sen hyödyt ja haitat sekä esitellään sen saamaa kritiikkiä. Lopuksi käsitellään vaihtoehtoisia budje-tointimenetelmiä. Toisessa luvussa käsitellään organisaatioiden kohtaamaa toimintaympäris-tön muutosta. Muutokset koostuvat kriisien vaikutuksista organisaatioihin sekä digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista budjetoinnissa ja ennustamisessa.
Tutkielman empiirinen osuus on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin käyttämällä mene-telmätriangulaatiota. Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui pienet ja keskisuuret organisaa-tiot, jotka kattavat suurimman osan suomalaisista yrityksistä ja yhdistyksistä. Primääriaineisto kerättiin organisaatioille kohdistetulla kyselytutkimuksella ja sekundääriaineisto koostui nel-jästä teemahaastattelusta. Tässä tutkimuksessa selvitetään suomalaisten PK-organisaatioiden budjetoinnin nykytilaa sekä sen tulevaisuutta. Lisäksi selvitetään, miten toimintaympäristön muutokset, kuten kriisit ja digitalisaatio, ovat vaikuttaneet budjetointi-käytäntöihin.
Tutkielman tulokset osoittavat, että PK-organisaatiot hyödyntävät laajasti budjetointia ja budjetointia pidetään tärkeänä. PK-organisaatioiden budjetointikäytännöt ovat edistyneet kohti joustavia ratkaisuita. Joustavammat budjetointimenetelmät, kuten rullaava ennustami-nen, ovat kasvattaneet suosiotaan ja vastaavasti perinteisen budjetoinnin käyttö on vähen-tynyt. Kriisit korostivat budjetoinnin merkitystä ja ennustamisen roolia epävarmuuden hallin-nassa. Vaikka tekoälyssä nähdään potentiaalia, sen käyttö on vielä vähäistä PK-organisaatioissa. Digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä rajoittavat tiedon ja osaamisen puu-te sekä teknologisten ratkaisujen jäykkyys.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta pääluvusta. Ensimmäisessä luvussa käsitellään budjetointia organisaatioiden toiminnassa. Aluksi määritellään budjetointi sekä käsitellään budjetointia PK-organisaatioiden näkökulmasta. Budjetoinnista tuodaan esiin sen hyödyt ja haitat sekä esitellään sen saamaa kritiikkiä. Lopuksi käsitellään vaihtoehtoisia budje-tointimenetelmiä. Toisessa luvussa käsitellään organisaatioiden kohtaamaa toimintaympäris-tön muutosta. Muutokset koostuvat kriisien vaikutuksista organisaatioihin sekä digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista budjetoinnissa ja ennustamisessa.
Tutkielman empiirinen osuus on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin käyttämällä mene-telmätriangulaatiota. Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui pienet ja keskisuuret organisaa-tiot, jotka kattavat suurimman osan suomalaisista yrityksistä ja yhdistyksistä. Primääriaineisto kerättiin organisaatioille kohdistetulla kyselytutkimuksella ja sekundääriaineisto koostui nel-jästä teemahaastattelusta. Tässä tutkimuksessa selvitetään suomalaisten PK-organisaatioiden budjetoinnin nykytilaa sekä sen tulevaisuutta. Lisäksi selvitetään, miten toimintaympäristön muutokset, kuten kriisit ja digitalisaatio, ovat vaikuttaneet budjetointi-käytäntöihin.
Tutkielman tulokset osoittavat, että PK-organisaatiot hyödyntävät laajasti budjetointia ja budjetointia pidetään tärkeänä. PK-organisaatioiden budjetointikäytännöt ovat edistyneet kohti joustavia ratkaisuita. Joustavammat budjetointimenetelmät, kuten rullaava ennustami-nen, ovat kasvattaneet suosiotaan ja vastaavasti perinteisen budjetoinnin käyttö on vähen-tynyt. Kriisit korostivat budjetoinnin merkitystä ja ennustamisen roolia epävarmuuden hallin-nassa. Vaikka tekoälyssä nähdään potentiaalia, sen käyttö on vielä vähäistä PK-organisaatioissa. Digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä rajoittavat tiedon ja osaamisen puu-te sekä teknologisten ratkaisujen jäykkyys.