Examining onboarding and employee engagement in field service teams : A case study of Europe and Africa area energy projects.
Kuusisto, Tuomas (2024-04-03)
Kuusisto, Tuomas
03.04.2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040314574
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040314574
Tiivistelmä
ABSTRACT:
This master thesis aims to provide novel theoretical knowledge in HR and people management
processes in a high resource variability environment of highly skilled workers. Furthermore, the
thesis aims to provide practical implications for managing and developing people resourcing
practices in the above-mentioned context.
The theoretical framework of this study is built around three different constructs: human resourcing in projects, onboarding, and employee engagement. Study presents various kinds of
approaches and models for all constructs in more detail. Research follows a qualitative research
design. The data were collected via interviews with eight different persons from three different
field service units located in Europe and Africa. From each field service unit, a manager and 1-2
employees were interviewed.
The case study makes visible the importance of the onboarding process for successful onboarding and work engagement. The lack of a proper onboarding process can lower the productivity,
job satisfaction, and engagement of the employee. It also plays a crucial role in connecting new
or new-to-role employees with their new work community. To train employees for new jobs,
both managers and employees emphasized the on-the-job training method. It was seen as a
valuable investment for future talent development. Communication and socialization were the
key elements in successful projects, and they were examined to potentially improve employee
engagement. Furthermore, the findings of this study highlight the importance of resource management strategies, employee experience initiatives, and feedback mechanisms in fostering a
conducive work environment for field service engineers on energy projects. By addressing these
key areas, companies can enhance employee satisfaction, productivity, and overall project outcomes.
TIIVISTELMÄ:
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tarjota uutta teoreettista tietoa HR- ja
henkilöstöjohtamisprosesseista korkeasti koulutettujen työntekijöiden työympäristössä jossa on
leimallista korkea henkilöstötarpeen vaihtelu. Lisäksi tavoitteena on tarjota käytännön
johtopäätöksiä henkilöstöresurssien hallintaan sekä niiden kehittämiseen tässä kontekstissa.
Teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta teoreettisesta osa-alueesta: Henkilöstöresurssoinnista
työmaaprojekteissa, työhön perehdyttämisestä sekä työntekijöiden sitouttamisesta.
Tutkimuksessa esitellään yksityiskohtaisemmin erilaisia lähestymistapoja ja malleja kaikille
tutkittaville osa-alueille. Tämä tutkimus noudattaa laadullista tutkimus strategiaa. Tutkimusdata
kerättiin haastattelemalla kahdeksaa eri henkilöä kolmesta eri kenttähuoltoyksiköstä. Jokaisesta
kenttähuoltoyksiköstä haastateltiin esimies ja 1-2 työntekijää.
Tutkimus tekee näkyväksi perehdyttämisprosessin merkityksen onnistuneessa
perehdyttämisessä ja työhön sitouttamisessa. Asianmukaisen perehdytysprosessin puute voi
heikentää työntekijän tuottavuutta, työtyytyväisyyttä ja sitoutumista. Sillä on myös keskeinen
rooli yhdistää uusi työntekijä uuteen työyhteisöönsä. Molemmat, esimiehet ja työntekijät,
korostivat työssäoppimismenetelmää tilanteessa kun työntekijöitä koulutetaan uusiin
työtehtäviin. Tämä toimintatapa nähtiin arvokkaana investointina tulevaisuuden osaamisen
kehittämisen kannalta. Viestintä ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat keskeisiä elementtejä
onnistuneissa projekteissa, ja sen tutkittiin parantavan työntekijöiden sitoutumista. Näiden
lisäksi, tämän tutkimuksen havainnot korostavat resurssienhallintastrategioiden,
työntekijäkokemusten ja palautemekanismien merkitystä suotuisan työympäristön
edistämisessä huoltopalveluinsinööreille energiaprojekteissa. Näillä avainalueilla yritykset voivat
parantaa työntekijöiden tyytyväisyyttä, tuottavuutta ja projektien kokonaistuloksia.
This master thesis aims to provide novel theoretical knowledge in HR and people management
processes in a high resource variability environment of highly skilled workers. Furthermore, the
thesis aims to provide practical implications for managing and developing people resourcing
practices in the above-mentioned context.
The theoretical framework of this study is built around three different constructs: human resourcing in projects, onboarding, and employee engagement. Study presents various kinds of
approaches and models for all constructs in more detail. Research follows a qualitative research
design. The data were collected via interviews with eight different persons from three different
field service units located in Europe and Africa. From each field service unit, a manager and 1-2
employees were interviewed.
The case study makes visible the importance of the onboarding process for successful onboarding and work engagement. The lack of a proper onboarding process can lower the productivity,
job satisfaction, and engagement of the employee. It also plays a crucial role in connecting new
or new-to-role employees with their new work community. To train employees for new jobs,
both managers and employees emphasized the on-the-job training method. It was seen as a
valuable investment for future talent development. Communication and socialization were the
key elements in successful projects, and they were examined to potentially improve employee
engagement. Furthermore, the findings of this study highlight the importance of resource management strategies, employee experience initiatives, and feedback mechanisms in fostering a
conducive work environment for field service engineers on energy projects. By addressing these
key areas, companies can enhance employee satisfaction, productivity, and overall project outcomes.
TIIVISTELMÄ:
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tarjota uutta teoreettista tietoa HR- ja
henkilöstöjohtamisprosesseista korkeasti koulutettujen työntekijöiden työympäristössä jossa on
leimallista korkea henkilöstötarpeen vaihtelu. Lisäksi tavoitteena on tarjota käytännön
johtopäätöksiä henkilöstöresurssien hallintaan sekä niiden kehittämiseen tässä kontekstissa.
Teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta teoreettisesta osa-alueesta: Henkilöstöresurssoinnista
työmaaprojekteissa, työhön perehdyttämisestä sekä työntekijöiden sitouttamisesta.
Tutkimuksessa esitellään yksityiskohtaisemmin erilaisia lähestymistapoja ja malleja kaikille
tutkittaville osa-alueille. Tämä tutkimus noudattaa laadullista tutkimus strategiaa. Tutkimusdata
kerättiin haastattelemalla kahdeksaa eri henkilöä kolmesta eri kenttähuoltoyksiköstä. Jokaisesta
kenttähuoltoyksiköstä haastateltiin esimies ja 1-2 työntekijää.
Tutkimus tekee näkyväksi perehdyttämisprosessin merkityksen onnistuneessa
perehdyttämisessä ja työhön sitouttamisessa. Asianmukaisen perehdytysprosessin puute voi
heikentää työntekijän tuottavuutta, työtyytyväisyyttä ja sitoutumista. Sillä on myös keskeinen
rooli yhdistää uusi työntekijä uuteen työyhteisöönsä. Molemmat, esimiehet ja työntekijät,
korostivat työssäoppimismenetelmää tilanteessa kun työntekijöitä koulutetaan uusiin
työtehtäviin. Tämä toimintatapa nähtiin arvokkaana investointina tulevaisuuden osaamisen
kehittämisen kannalta. Viestintä ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat keskeisiä elementtejä
onnistuneissa projekteissa, ja sen tutkittiin parantavan työntekijöiden sitoutumista. Näiden
lisäksi, tämän tutkimuksen havainnot korostavat resurssienhallintastrategioiden,
työntekijäkokemusten ja palautemekanismien merkitystä suotuisan työympäristön
edistämisessä huoltopalveluinsinööreille energiaprojekteissa. Näillä avainalueilla yritykset voivat
parantaa työntekijöiden tyytyväisyyttä, tuottavuutta ja projektien kokonaistuloksia.