Kilpailulain ja sopimusoikeuden näkökulmasta: Millainen sopimusmuoto synnyttää kartelli?

Abstract

Euroopan unionin kilpailulainsäädännön tavoitteena on luoda yrityksille toimintaympäristö, jossa ne voivat kilpailla terveillä markkinoilla. Tätä tavoitetta toteutetaan edistämällä ja suojaamalla toimivaa kilpailua Euroopan unionin kilpailusääntöjen avulla. Toimivan kilpailun tarkoitus on hyödyttää kuluttajia. Kilpailulainsäädännön mukaan yritysten laittomat sopimukset ovat kartelleja. Kartellit, jotka ovat yritysten yhteistyötä haittaavat markkinoiden toimintaa ja rajoittavat kilpailua. Kilpailua rajoitetaan usein sopimalla hinnoista tai kauppaehdoista. Tutkimuksessa tutkimusaihetta ja kysymystä tarkasteltiin kilpailuoikeuden ja sopimusoikeuden näkökulmasta. Sopimusoikeuden keskeinen laki on oikeustoimilaki, joka koskee kaikkia sopimuksia. Oikeustoimilaissa määritellään sopimuksen perussäännöt, kuten sopimuksen syntyminen, pätevyys, pätemättömyys ja sovittelu. Sopimusoikeus täydentää kilpailuoikeutta erityisesti kartellisopimusten osalta. Kilpailulainsäädäntöä ja sen horisontaalisia ja vertikaalisia rajoituksia on tarkasteltu laajasti, jotta ymmärrettäisiin, mitä kartellit ovat, millaisia niiden ilmenemismuodot ovat ja mitkä tekijät vaikuttavat kartellien syntymiseen ja menestymiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää horisontaalisten ja vertikaalisten sopimusmuotojen merkitystä kartellien muodostumista selittävänä tekijänä. Tutkimuksessa teoreettinen viitekehys liitettiin vahvasti markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin erilaisissa kartellitapauksissa, horisontaaliset ja vertikaaliset kartellit. Tutkimusmenetelmänä oli systemaattinen tulkinta, joka on keskeinen tulkintamuoto kaikessa lainsoveltamisessa. Tutkimuksessa perehdyttiin korkeimman hallinto-oikeuden ja markkinaoikeuden tekemiin päätöksiin, jotta syvennettäisiin ymmärrystä siitä, miksi yritykset päätyvät kilpailua rajoittavaan toimintaan, kartelleihin. Tapauksia tulkittiin kilpailulainsäädännön (kilpailulaki, EU: n säännökset, 101 ja 102 artiklat) pohjalta. Kokeellisen tarkastelun perusteella lähes kaikissa tarkastelluissa kartellitapauksissa motivaationa oli pyrkimys vaikuttaa hintatasoon, kilpailijan toimintaan tai jopa pois sulkemiseen markkinoilta. Tarkastelluissa tapauksissa kartellien syntyä voidaan selittää epäterveellä kilpailulla, jossa yrityksellä on määräävä markkina-asema, jota käytetään väärin. Kartellien syntyyn vaikuttivat myös kilpailijoiden palvelujen samanlaisuus sekä uusien kilpailijoiden tulon vaikeus alalle. Tutkimuksen tarkastelun perusteella havaittiin, että jotkut toimialat ovat herkempiä kartellien muodostumiselle, kun taas toisilla aloilla niiden syntyminen on vähemmän todennäköistä. Kartellien syntyminen liittyy suoraan kilpailun tasoon toimialalla, joka riippuu siitä, kuinka samankaltaisia yritysten tuotteet ovat. Kartellit ovat todennäköisimpiä markkinoilla, joilla kysynnän hintajousto on pieni. Tällöin kartellin yritykset voivat nostaa hintoja helposti ilman, että kysyntä reagoi hinnan nousuun. Mitä pienempi hyödykkeen kysynnän hintajousto on, sitä paremmat mahdollisuudet oligopoleilla on maksimoida voittonsa keskittyneillä markkinoilla.