Naisjohtajien uralla etenemisen esteet sosiaali- ja terveysalalla : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Suanto, Tytti (2024-04-05)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040514860
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040514860
Tiivistelmä
Yhteiskunnallinen keskustelu tasa-arvosta on nostanut naisjohtajuuden ajankohtaiseksi kiinnostuksen aiheeksi. Vuosien saatossa naisten työurien kesto on pidentynyt. Suomessa naiset ovat miehiä korkeammin koulutettuja, mikä asettaa naisten osaamisen hyödyntämisen merkitykselliseksi. Naiset eivät ole hyötyneet työelämässä koulutuksestaan samassa suhteessa kuin miehet. Vaikka naiset ovat nousseet organisaatioissa alemmille johtotasoille, he eivät vielä edusta tasapuolisesti ylimmissä johtotehtävissä. Ilmiötä kuvaa lasikatto-metafora, joka on keinotekoinen este naisten uralla etenemiseen. Tämä selittää kyvyttömyyden edetä tietyn pisteen jälkeen ammatissaan, riippumatta pätevyydestä ja saavutuksista. Miesten osuus organisaatioiden ylimmässä johdossa on edelleen vallitseva. Organisaatioiden tuloksellisuuden kannalta on tärkeää, että hyödynnetään osaamista ja pätevyyttä, sukupuolesta riippumatta. Naisjohtajien uralla eteneminen ei ole yksinkertainen ilmiö, vaan sen kuvaamiseen sisältyy eri tasojen keskinäisvaikutukset. Naisten työuria estävät tekijät voidaan jakaa neljälle eri tasolle, yhteiskunta-, organisaatio-, ihmissuhde- ja yksilötasoille. Tässä pro gradu -tutkielmassa on tavoitteena selvittää, mitkä tekijät estävät tai hidastavat naisjohtajien urakehitystä sosiaali- ja terveysalalla. Tavoitteena on myös selvittää, mitkä erityistekijät vaikuttavat naisten etenemiseen ylimpään johtoon sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimuksen aihe rajautuu sote- alaan, koska aloilla työskentelevien naisten määrä ei ole heijastunut johtotasoille.
Naisjohtajien uralla etenemiseen vaikuttavia estäviä tekijöitä lähestytään tässä tutkimuksessa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Tutkimusaineiston analyysi toteutetaan hyödyntäen temaattista analyysia, induktiivisella lähestymistavalla. Katsauksen tutkimusaineisto koostuu 13 kansainvälisestä ja vertaisarvioidusta tutkimuksesta, joissa teemana on naisjohtajien uraesteet. Tutkimusten metodologiset valinnat ovat laadullisia-, määrällisiä- ja monimenetelmätutkimuksia. Naisten uriin vaikuttavia tekijöitä voidaan tutkia eri metodologisilla lähestymistavoilla.
Tutkimusaineistosta nousi analyysin jälkeen kahdeksan teemaa: 1) työn ja yksityiselämän tasapaino, 2) yksilön tuki, 3) juurtuneet ennakkoluulot, 4) verkostot, 5) ominaispiirteet, 6) urakehitysmahdollisuudet, 7) organisaation tuki ja koulutus ja 8) sukupuolten välinen kuilu. Teemat sisältävät tekijät, jotka vaikuttavat naisjohtajien uralla etenemiseen sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimustulosten pohjalta nousee keskeisenä naisten uraa estävinä tekijöinä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, mentoroinnin puute, naisten itseluottamuksen puute, ennakkoluulot naisia kohtaan ja organisaation heikompi tuki naisten johtamisuralle. Kaikkia teemoja yhdistää sukupuolittuneet tasa-arvotekijät. Kestävien ratkaisujen tunnistaminen ja kehittäminen kaikilla esteiden osa-alueilla on välttämätöntä naisten urakehityksen edistämisessä.
Naisjohtajien uralla etenemiseen vaikuttavia estäviä tekijöitä lähestytään tässä tutkimuksessa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Tutkimusaineiston analyysi toteutetaan hyödyntäen temaattista analyysia, induktiivisella lähestymistavalla. Katsauksen tutkimusaineisto koostuu 13 kansainvälisestä ja vertaisarvioidusta tutkimuksesta, joissa teemana on naisjohtajien uraesteet. Tutkimusten metodologiset valinnat ovat laadullisia-, määrällisiä- ja monimenetelmätutkimuksia. Naisten uriin vaikuttavia tekijöitä voidaan tutkia eri metodologisilla lähestymistavoilla.
Tutkimusaineistosta nousi analyysin jälkeen kahdeksan teemaa: 1) työn ja yksityiselämän tasapaino, 2) yksilön tuki, 3) juurtuneet ennakkoluulot, 4) verkostot, 5) ominaispiirteet, 6) urakehitysmahdollisuudet, 7) organisaation tuki ja koulutus ja 8) sukupuolten välinen kuilu. Teemat sisältävät tekijät, jotka vaikuttavat naisjohtajien uralla etenemiseen sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimustulosten pohjalta nousee keskeisenä naisten uraa estävinä tekijöinä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, mentoroinnin puute, naisten itseluottamuksen puute, ennakkoluulot naisia kohtaan ja organisaation heikompi tuki naisten johtamisuralle. Kaikkia teemoja yhdistää sukupuolittuneet tasa-arvotekijät. Kestävien ratkaisujen tunnistaminen ja kehittäminen kaikilla esteiden osa-alueilla on välttämätöntä naisten urakehityksen edistämisessä.