Julkisten hankintojen johtaminen osana hyvinvointialueen johtamisstrategiaa
Penttilä, Tuukka (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040715215
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040715215
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskeva laki (laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021) tuli voimaan 29.6.2021, jonka myötä 1.1.2023 perustettiin 21 hyvinvointialuetta maakuntarajojen mukaisesti. Hyvinvointialueet ovat uusi itsehallinnollinen alue, joiden tavoitteena on tuottaa tehokkaasti alueen asukkaille yhdenvertaiset sosiaali-, terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut, joiden järjestäminen oli aiemmin kuntien vastuulla. Palveluita tuotetaan hyvinvointialueen omalla henkilöstöllä, minkä lisäksi alueille hankintaan palveluita eri toimintoihin erilaisin menetelmin. Näitä menetelmiä ovat muun muassa kilpailutukset ja in-house hankinnat.
Tässä pro gradu -tutkielmassa on tarkoituksena selvittää miten hyvinvointialueet käyttävät in-house hankintoja ja kilpailuttamista hyödykseen palveluidensa hankinnassa sekä kumpi hankintatapa toimisi paremmin palveluiden johtamisen näkökulmasta.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksenä ovat julkinen johtaminen, julkiset hankinnat sekä hyvinvointialueet. Teorian ja empirian välillä tarkastellaan millaisia mahdollisuuksia ja velvollisuuksia hyvinvointialueilla on julkisiin hankintoihin liittyen. Tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysiä, jonka aineisto on kerätty Helsingin Sanomien verkkojulkaisujen perusteella. Aineiston hankintaan on käytetty tutkielman eri teemojen mukaisesti julkiseen hankintaan, julkisjohtamiseen ja sote-uudistukseen liittyvää uutisointia.
Tutkimustuloksissa todetaan, että hyvinvointialueet käyttävät sekä kilpailutuksia että in-house -hankintoja hankkiakseen palveluita alueiden tarpeisiin. Kilpailutuksien ongelmien koetaan olevan moninaisia. In-house hankintoihin liittyvät ongelmat nähdään puolestaan hyvin kaksijakoisina; ongelmien nähdään painottuvan pääasiassa välinpitämättömyyteen tai ymmärtämättömyyteen sidosyksikköhankintojen mahdollisuuksista. Palveluiden johtamisen kannalta ei ole yksiselitteistä sanoa, minkälaiset keinot palvelisivat parhaiten alueiden toimintoja.
Tässä pro gradu -tutkielmassa on tarkoituksena selvittää miten hyvinvointialueet käyttävät in-house hankintoja ja kilpailuttamista hyödykseen palveluidensa hankinnassa sekä kumpi hankintatapa toimisi paremmin palveluiden johtamisen näkökulmasta.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksenä ovat julkinen johtaminen, julkiset hankinnat sekä hyvinvointialueet. Teorian ja empirian välillä tarkastellaan millaisia mahdollisuuksia ja velvollisuuksia hyvinvointialueilla on julkisiin hankintoihin liittyen. Tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysiä, jonka aineisto on kerätty Helsingin Sanomien verkkojulkaisujen perusteella. Aineiston hankintaan on käytetty tutkielman eri teemojen mukaisesti julkiseen hankintaan, julkisjohtamiseen ja sote-uudistukseen liittyvää uutisointia.
Tutkimustuloksissa todetaan, että hyvinvointialueet käyttävät sekä kilpailutuksia että in-house -hankintoja hankkiakseen palveluita alueiden tarpeisiin. Kilpailutuksien ongelmien koetaan olevan moninaisia. In-house hankintoihin liittyvät ongelmat nähdään puolestaan hyvin kaksijakoisina; ongelmien nähdään painottuvan pääasiassa välinpitämättömyyteen tai ymmärtämättömyyteen sidosyksikköhankintojen mahdollisuuksista. Palveluiden johtamisen kannalta ei ole yksiselitteistä sanoa, minkälaiset keinot palvelisivat parhaiten alueiden toimintoja.