Osaamisen kehittäminen yksilön näkökulmasta tietotekniikka-alan asiantuntijaorganisaatiossa
Kivenmäki, Jenna (2016)
Kivenmäki, Jenna
2016
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko oppimistyylin ja oppimismetodivalintojen välillä yhteyttä. Tavoitteena on kartoittaa, millaisia oppimistyylejä tietotekniikka-alan asiantuntijaorganisaatiosta löytyy, ja miten osaamista halutaan kehittää yksilön näkökulmasta. Teoreettisena hypoteesina on, että saman oppimistyylin omaavat yksilöt kehittävät osaamistaan samalla tavalla.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan eri oppimistyyliteorioita ja näistä tutkimuksen pääteoriaksi on valittu David A. Kolbin kokemuksellisen oppimisen teoria. Lisäksi teoriaosuudessa käsitteellään tietotekniikka-alalla käytettäviä oppimismetodeita sekä yksilön oppimiseen vaikuttavia elementtejä, kuten metakognitiota ja reflektointia.
Tutkimuksen empiirinen osio on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto on kerätty yhdestä tietotekniikka-alan asiantuntijaorganisaatiosta. Oppimistyylien kartoittamiseen on käytetty Routamaan muodostamaa oppimistyylitestiä, joka täyttää Kolbin oppimistyylimittarin kriteerit. Oppimistyylitestin vastausprosentiksi on saatu 65,5 %. Yksilön ajatuksia osaamisen kehittämistä kohtaan on tiedusteltu erillisellä kyselylomakkeella, jonka vastausprosentiksi saatiin 81,8 %.
Kohdeorganisaatiosta löytyi eniten omaperäisiä ajattelijoita. Yhtäläistäjiä ja mukauttajia löytyi lähes yhtä paljon. Vastaajista vain kolme oli johdonmukaisia ajattelijoita. Oppimismetodivalinnoista mielekkäin oli tiimityöskentely/jaettua asiantuntijuus ja vähiten haluttiin käyttää sosiaalista mediaa. Osaamisen kehittämisen toivottiin olevan tavoitteellista ja perustuen selkeään suunnitelmaan. Lisäksi nähtiin, että olemassa olevaa osaamista tulee pystyä hyödyntämään tehokkaammin. Selkeää eroa eri oppimistyylien oppimismetodivalinnoissa ei tämän tutkimuksen mukaan ollut. Tämä ei kuitenkaan kumoa teoreettista hypoteesia, koska oppimistyylitestin vastausprosentti jäi liian pieneksi. Oppimismetodien valinnassa ja esiintyvien oppimistyylien välillä ei havaittu tilastollista eroa verratessa ikää, liiketoimintaa tai kokemusvuosia.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan eri oppimistyyliteorioita ja näistä tutkimuksen pääteoriaksi on valittu David A. Kolbin kokemuksellisen oppimisen teoria. Lisäksi teoriaosuudessa käsitteellään tietotekniikka-alalla käytettäviä oppimismetodeita sekä yksilön oppimiseen vaikuttavia elementtejä, kuten metakognitiota ja reflektointia.
Tutkimuksen empiirinen osio on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto on kerätty yhdestä tietotekniikka-alan asiantuntijaorganisaatiosta. Oppimistyylien kartoittamiseen on käytetty Routamaan muodostamaa oppimistyylitestiä, joka täyttää Kolbin oppimistyylimittarin kriteerit. Oppimistyylitestin vastausprosentiksi on saatu 65,5 %. Yksilön ajatuksia osaamisen kehittämistä kohtaan on tiedusteltu erillisellä kyselylomakkeella, jonka vastausprosentiksi saatiin 81,8 %.
Kohdeorganisaatiosta löytyi eniten omaperäisiä ajattelijoita. Yhtäläistäjiä ja mukauttajia löytyi lähes yhtä paljon. Vastaajista vain kolme oli johdonmukaisia ajattelijoita. Oppimismetodivalinnoista mielekkäin oli tiimityöskentely/jaettua asiantuntijuus ja vähiten haluttiin käyttää sosiaalista mediaa. Osaamisen kehittämisen toivottiin olevan tavoitteellista ja perustuen selkeään suunnitelmaan. Lisäksi nähtiin, että olemassa olevaa osaamista tulee pystyä hyödyntämään tehokkaammin. Selkeää eroa eri oppimistyylien oppimismetodivalinnoissa ei tämän tutkimuksen mukaan ollut. Tämä ei kuitenkaan kumoa teoreettista hypoteesia, koska oppimistyylitestin vastausprosentti jäi liian pieneksi. Oppimismetodien valinnassa ja esiintyvien oppimistyylien välillä ei havaittu tilastollista eroa verratessa ikää, liiketoimintaa tai kokemusvuosia.