Kuinka johtaa vapaaehtoisia konfliktitilanteissa suomalaisissa urheiluseuroissa?
Koivisto, Juulia (2024-03-20)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032012107
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032012107
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tutkii vapaaehtoisten johtamista konfliktitilanteissa suomalaisten urheiluseuro
jen sisällä. Kiinnostus tätä tutkimusta kohtaan sai alkunsa havainnosta, että vapaaehtoiset ovat
usein osallisena konfliktitilanteissa urheiluseuran toiminnassa, mutta tällaisten tilanteiden rat
kaisemisesta urheiluseurojen johtajilla on harvoin tarvittavaa koulutusta tai materiaalia. Tutki
muksen tavoitteena oli selvittää, millaisia konfliktitilanteita esiintyy urheiluseuratoiminnassa,
kuka niitä aiheuttaa ja miten niitä johdetaan.
Tutkimuksen empiirinen osa perustui laadullisiin puolistrukturoituun teemahaastatteluihin kah
deksassa eri urheiluseurassa, joissa haastateltavat toimivat johtotehtävissä. Haastattelut tehtiin
kasvokkain ja videopuheluiden kautta.
Tutkimus perustui aiemmin tutkittuun teoriaan, joka kattaa urheiluseuratoiminnan, vapaaeh
toistyön ja johtamisen. Vaikka teoreettinen osa käsitteli laajasti konfliktitilanteita, niiden hal
linta, ratkaiseminen ja ennaltaehkäisy olivat etusijalla. Haasteena teorian hyödyntämisessä oli
kansainvälisen tutkimuksen rajallinen saatavuus aiheesta.
Empiirisen tutkimuksen tulokset osoittivat, että konfliktitilanteita esiintyy kaikenlaisissa seu
roissa lajista tai koosta riippumatta. Urheiluseuratoiminnan ristiriitatilanteet sisälsivät ensisijai
sesti henkilökohtaisia yhteenottoja ja erimielisyyksiä erilaisista toimintatavoista. Seurassa va
paaehtoisena toimivat lasten vanhemmat tunnistettiin pääasiallisiksi konfliktitilanteiden aiheut
tajiksi. Tärkeitä elementtejä konfliktitilanteiden ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi seuran toimin
nassa olivat tehokas viestintä, selkeät ohjeet ja motivointi.
Urheiluseuratoiminnan konfliktien ratkaisussa tunnistettiin kolme toistuvaa konfliktipolkua. Lo
puksi ehdotetaan erilaisia konkreettisia menetelmiä, joilla urheiluseurat voivat parantaa konflik
tien hallintaa, kuten tiettyjen menettelytapojen dokumentointia ja viestintään keskittymistä.
Haastatteluissa nousi esiin myös useita jatkotutkimukseen soveltuvia aiheita, kuten vapaaeh
toisten väheneminen, urheiluseuratoiminnan jatkuminen pienissä yhteisöissä sekä lasten mah
dollisuudet harrastaa urheilua seuroissa tulevaisuudessa.
jen sisällä. Kiinnostus tätä tutkimusta kohtaan sai alkunsa havainnosta, että vapaaehtoiset ovat
usein osallisena konfliktitilanteissa urheiluseuran toiminnassa, mutta tällaisten tilanteiden rat
kaisemisesta urheiluseurojen johtajilla on harvoin tarvittavaa koulutusta tai materiaalia. Tutki
muksen tavoitteena oli selvittää, millaisia konfliktitilanteita esiintyy urheiluseuratoiminnassa,
kuka niitä aiheuttaa ja miten niitä johdetaan.
Tutkimuksen empiirinen osa perustui laadullisiin puolistrukturoituun teemahaastatteluihin kah
deksassa eri urheiluseurassa, joissa haastateltavat toimivat johtotehtävissä. Haastattelut tehtiin
kasvokkain ja videopuheluiden kautta.
Tutkimus perustui aiemmin tutkittuun teoriaan, joka kattaa urheiluseuratoiminnan, vapaaeh
toistyön ja johtamisen. Vaikka teoreettinen osa käsitteli laajasti konfliktitilanteita, niiden hal
linta, ratkaiseminen ja ennaltaehkäisy olivat etusijalla. Haasteena teorian hyödyntämisessä oli
kansainvälisen tutkimuksen rajallinen saatavuus aiheesta.
Empiirisen tutkimuksen tulokset osoittivat, että konfliktitilanteita esiintyy kaikenlaisissa seu
roissa lajista tai koosta riippumatta. Urheiluseuratoiminnan ristiriitatilanteet sisälsivät ensisijai
sesti henkilökohtaisia yhteenottoja ja erimielisyyksiä erilaisista toimintatavoista. Seurassa va
paaehtoisena toimivat lasten vanhemmat tunnistettiin pääasiallisiksi konfliktitilanteiden aiheut
tajiksi. Tärkeitä elementtejä konfliktitilanteiden ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi seuran toimin
nassa olivat tehokas viestintä, selkeät ohjeet ja motivointi.
Urheiluseuratoiminnan konfliktien ratkaisussa tunnistettiin kolme toistuvaa konfliktipolkua. Lo
puksi ehdotetaan erilaisia konkreettisia menetelmiä, joilla urheiluseurat voivat parantaa konflik
tien hallintaa, kuten tiettyjen menettelytapojen dokumentointia ja viestintään keskittymistä.
Haastatteluissa nousi esiin myös useita jatkotutkimukseen soveltuvia aiheita, kuten vapaaeh
toisten väheneminen, urheiluseuratoiminnan jatkuminen pienissä yhteisöissä sekä lasten mah
dollisuudet harrastaa urheilua seuroissa tulevaisuudessa.