Tilintarkastajan sukupuolen vaikutus toiminnan jatkuvuuden lausunnon antamiseen
Läärä, Elisa (2024-02-29)
29.02.2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402299303
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402299303
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, onko tilintarkastajan sukupuolella vaikutusta toiminnan jatkuvuuden lausunnon antamiseen. Aiemmissa tutkimuksissa sukupuolten välillä on havaittu eroja päätöksentekoon liittyvissä ominaisuuksissa. Eroja on havaittu erityisesti riskinotossa ja itsevarmuudessa siten, että miehet ovat yleensä naisia itsevarmempia ja ottavat enemmän riskejä kuin naiset. Lisäksi sukupuolten välisiä eroja on havaittu tiedonkäsittelytavoissa. Aiemmat tutkimustulokset ovat kuitenkin osoittaneet ristiriitaisia tutkimustuloksia tilintarkastajan sukupuolen vaikutuksesta toiminnan jatkuvuuden lausunnon antamiseen. Tutkielman tutkimushypoteesi muodostetaan aiempien tutkimusten perusteella seuraavanlaiseksi: Naispuoliset tilintarkastajat antavat toiminnan jatkuvuutta koskevan mukautetun lausunnon todennäköisemmin kuin miestilintarkastajat.
Tämän tutkielman empiirinen osio suoritetaan kvantitatiivisella menetelmällä ja tutkimuksen kohteena ovat yhdysvaltalaiset yhtiöt. Aineistona käytetään vuoden 2022 tilinpäätöstietoja, jolloin tutkimuksessa käytetään tilintarkastuskertomusten tietoja vuosilta 2022 ja 2023. Tutkimuksen otoskooksi muodostuu 3859 yhtiöstä, johon päädytään aineiston rajausten jälkeen. Aineistoa joudutaan rajaamaan muun muassa olennaisen tiedon puuttumisen ja kaksoiskappaleiden takia. Tutkimuksen analysoinnissa käytetään logistista regressioanalyysiä, joka suoritaan käyttäen SAS Enterprise Guide 7.1-ohjelmaa.
Logistisen regressioanalyysin tulokset osoittavat naistilintarkastajien ja toiminnan jatkuvuuden lausuntojen antamisen välillä olevan positiivinen yhteys. Tulos ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä, joten tutkimushypoteesi hylätään.
Tämän tutkielman empiirinen osio suoritetaan kvantitatiivisella menetelmällä ja tutkimuksen kohteena ovat yhdysvaltalaiset yhtiöt. Aineistona käytetään vuoden 2022 tilinpäätöstietoja, jolloin tutkimuksessa käytetään tilintarkastuskertomusten tietoja vuosilta 2022 ja 2023. Tutkimuksen otoskooksi muodostuu 3859 yhtiöstä, johon päädytään aineiston rajausten jälkeen. Aineistoa joudutaan rajaamaan muun muassa olennaisen tiedon puuttumisen ja kaksoiskappaleiden takia. Tutkimuksen analysoinnissa käytetään logistista regressioanalyysiä, joka suoritaan käyttäen SAS Enterprise Guide 7.1-ohjelmaa.
Logistisen regressioanalyysin tulokset osoittavat naistilintarkastajien ja toiminnan jatkuvuuden lausuntojen antamisen välillä olevan positiivinen yhteys. Tulos ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä, joten tutkimushypoteesi hylätään.