Hyvinvointialueiden julkisten hankintojen ekologinen kestävyys 2043 – skenaariovertailu
Sami, Mänty (2024-02-29)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402299295
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402299295
Tiivistelmä
Sote-uudistuksen yhteydessä terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä pelastuspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi kuntien vastuulta hyvinvointialueille, mukaan lukien niihin liittyvät hallinnollisen tehtävät kuten julkiset hankinnat. Hankintojen rahallinen arvo on merkittävä ja niiden vuosittainen osuus bruttokansantuotteesta on noin 15%. Ilmastonmuutosta pidetään yhtenä aikamme merkittävimpänä globaalina haasteena ja siihen liittyen ekologisen kestävyyden ja vastuullisuuden teemat ovat jo pitkään olleet ajankohtaisia. Julkisten hankintojen suuren rahallisen arvon vuoksi ne ovat merkittävä markkinatoimija, jonka seurauksena niillä ajatellaan olevan mahdollisesti markkinoihin vaikuttavia voimia kuten yritysten ympäristövastuullisuuden parantuminen hankinnoille asetettujen vaatimusten kautta. Samalla niillä olisi positiivinen vaikutus kansallisen Hiilineutraali Suomi 2035-tavoitteen saavuttamiseen.
Hyvinvointialueiden ekologisten hankintojen kehittymistä tutkittiin tulevaisuudentutkimuksen keinoin käyttämällä työkaluna skenaarioiden luomista tulevaisuustaulukon avulla. Tiedonhakuna käytettiin skenaariotyöskentelylle tyypillistä monipuolista lähdeaineiston keräämistä, josta osa muodostui narratiivisesta kirjallisuuskatsauksesta ja osa muista lähteistä kuten virallisista dokumenteista sekä aiheeseen liittyvistä uutisista. Tulevaisuuden tutkimuksen keskeinen ajatus on ennustamisen sijaan tuottaa tietoa nykyisyyden päätöksenteon tueksi kuten hankintojen kehittämiseksi tutkimalla tulevaisuuden erilaisia mahdollisuuksia. Muodostamalla yhdestä skenaariosta toivotun tulevaisuuden skenaario pyrittiin löytämään tietoa millaisia asioita pitäisi kehittää, jotta päästäisiin kohti mahdollisimman ekologisesti kestäviä hankintoja vuoteen 2043 mennessä.
Toivotun tulevaisuuden skenaariossa hyvinvointialueiden julkisten hankintojen ekologinen kestävyys nousee esiin energian käyttöön yhdistyvien kokonaisturvallisuuden, vastuullisuuden ja etiikan näkökulmien kautta. Kehittämisessä puolestaan tulisi sen perusteella kiinnittää huomiota tietojohtamisen kehittämiseen, hankintayksiköiden tiedon lisäämiseen ekologisesti kestävistä hankinnoista ja elinkaarimallinnusten kehittämiseen.
Hyvinvointialueiden ekologisten hankintojen kehittymistä tutkittiin tulevaisuudentutkimuksen keinoin käyttämällä työkaluna skenaarioiden luomista tulevaisuustaulukon avulla. Tiedonhakuna käytettiin skenaariotyöskentelylle tyypillistä monipuolista lähdeaineiston keräämistä, josta osa muodostui narratiivisesta kirjallisuuskatsauksesta ja osa muista lähteistä kuten virallisista dokumenteista sekä aiheeseen liittyvistä uutisista. Tulevaisuuden tutkimuksen keskeinen ajatus on ennustamisen sijaan tuottaa tietoa nykyisyyden päätöksenteon tueksi kuten hankintojen kehittämiseksi tutkimalla tulevaisuuden erilaisia mahdollisuuksia. Muodostamalla yhdestä skenaariosta toivotun tulevaisuuden skenaario pyrittiin löytämään tietoa millaisia asioita pitäisi kehittää, jotta päästäisiin kohti mahdollisimman ekologisesti kestäviä hankintoja vuoteen 2043 mennessä.
Toivotun tulevaisuuden skenaariossa hyvinvointialueiden julkisten hankintojen ekologinen kestävyys nousee esiin energian käyttöön yhdistyvien kokonaisturvallisuuden, vastuullisuuden ja etiikan näkökulmien kautta. Kehittämisessä puolestaan tulisi sen perusteella kiinnittää huomiota tietojohtamisen kehittämiseen, hankintayksiköiden tiedon lisäämiseen ekologisesti kestävistä hankinnoista ja elinkaarimallinnusten kehittämiseen.