Strateginen uudistuminen asiantuntijaorganisaatiossa. Case Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Kiuru, Taru (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa on kuvattu vuosina 2002 – 2003 Seinäjoen ammattikorkeakoulussa (SeAMK) toteutettu strategiaprosessi. Strategiaprosessin tarkastelun tavoitteiden mukaisesti on vastattu kysymyksiin 1) Millainen SeAMK:n strategiaprosessi ja sen eteneminen on ver-rattuna kirjallisuuden kautta syntyneeseen kuvaan strategiaprosessin rakenteesta ja 2) On-nistuttiinko ammattikorkeakoulun strategiatyössä oppimisen näkökulmasta?
Teoreettisena viitekehyksenä olen käyttänyt eri strategiatutkijoiden tutkimuksia strategia-käsitteestä, strategisen uudistamisen lähtökohdista, strategiaprosessin rakenteesta, osallis-tumisesta sekä balanced scorecard-viitekehyksestä. Tässä laajimmin tarkastellaan strategia-prosessin rakennetta. Toisena osana teoreettista tarkastelua olen käsitellyt oppimista yksilönä, ryhmässä ja organisaatiossa sekä tavoitteellisuutta oppimisessa. Tarkastelu jatkuu tiedon luomisen, tiedon konversioiden sekä oppivan organisaation ja organisaation oppimiskehän hahmottamisella. Tutkimukseni on tapaustutkimus, jossa aineisto koostuu havain-nointini tuloksista sekä kyselyvastauksista. Kyselyyn vastanneita oli vain 32 %, joten tulos-ten edustavuus ei ole suuri.
Keskeisenä havaintoja voidaan todeta, että SeAMK:n strategiaprosessi noudattelee pää-sääntöisesti yleisesti kuvattua rakennetta. Selkein ero teoreettiseen strategiaprosessin kuva-ukseen on, että SeAMK:ssa valmistelutyö ja sitouttaminen prosessiin oli perusteellinen, kun siihen kirjallisuudessa ei kiinnitetty juuri huomiota. Samoin analysointivaihe oli tavan-omaista laajempi SeAMK:n prosessissa. Strategista uudistumista saavutettiin selkeimmin BSC-mallin Asiakasnäkökulman muuttamisella Kumppanuudeksi. Tällä saavutettiin aivan uudenlainen ajattelumalli organisaation toimintaan. SeAMK:ssa onnistuttiin melko hyvin henkilöstön sitouttamisessa valmistuneisiin strategiatavoitteisiin ja erityisesti johto oli si-toutunut prosessiin. Organisaatiotason oppimisessa on edistetty, mutta vielä ei olla oppi-maan oppimisen vaiheessa. Tiedon luomisessa suurin haaste on tiedon yhdistämisen lisääminen vuorovaikutuksessa organisaation sisällä ja ulkoisten tahojen kanssa. Eteneminen kohti oppimaan oppimisen kulttuuria organisaatiotasolla edellyttää toiminnan systemaattista kehittämistä ja jatkuvaa uudistumista. Samoin yhtenäisyyden kehittämiseen on panostettava.
Teoreettisena viitekehyksenä olen käyttänyt eri strategiatutkijoiden tutkimuksia strategia-käsitteestä, strategisen uudistamisen lähtökohdista, strategiaprosessin rakenteesta, osallis-tumisesta sekä balanced scorecard-viitekehyksestä. Tässä laajimmin tarkastellaan strategia-prosessin rakennetta. Toisena osana teoreettista tarkastelua olen käsitellyt oppimista yksilönä, ryhmässä ja organisaatiossa sekä tavoitteellisuutta oppimisessa. Tarkastelu jatkuu tiedon luomisen, tiedon konversioiden sekä oppivan organisaation ja organisaation oppimiskehän hahmottamisella. Tutkimukseni on tapaustutkimus, jossa aineisto koostuu havain-nointini tuloksista sekä kyselyvastauksista. Kyselyyn vastanneita oli vain 32 %, joten tulos-ten edustavuus ei ole suuri.
Keskeisenä havaintoja voidaan todeta, että SeAMK:n strategiaprosessi noudattelee pää-sääntöisesti yleisesti kuvattua rakennetta. Selkein ero teoreettiseen strategiaprosessin kuva-ukseen on, että SeAMK:ssa valmistelutyö ja sitouttaminen prosessiin oli perusteellinen, kun siihen kirjallisuudessa ei kiinnitetty juuri huomiota. Samoin analysointivaihe oli tavan-omaista laajempi SeAMK:n prosessissa. Strategista uudistumista saavutettiin selkeimmin BSC-mallin Asiakasnäkökulman muuttamisella Kumppanuudeksi. Tällä saavutettiin aivan uudenlainen ajattelumalli organisaation toimintaan. SeAMK:ssa onnistuttiin melko hyvin henkilöstön sitouttamisessa valmistuneisiin strategiatavoitteisiin ja erityisesti johto oli si-toutunut prosessiin. Organisaatiotason oppimisessa on edistetty, mutta vielä ei olla oppi-maan oppimisen vaiheessa. Tiedon luomisessa suurin haaste on tiedon yhdistämisen lisääminen vuorovaikutuksessa organisaation sisällä ja ulkoisten tahojen kanssa. Eteneminen kohti oppimaan oppimisen kulttuuria organisaatiotasolla edellyttää toiminnan systemaattista kehittämistä ja jatkuvaa uudistumista. Samoin yhtenäisyyden kehittämiseen on panostettava.