NAISJOHTAJUUDEN JA LASIKATTOILMIÖN DISKURSSIANALYYSI SUOMALAISTEN TALOUS- JA NAISTENLEHTIEN ARTIKKELEISSA
Antila, Sini (2013)
2013
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaista kuvaa talous- ja naistenlehdet rakentavat naisjohtajista ja heidän johtamistyyleistään. Tämän lisäksi tavoitteena on tutkia, esiintyykö lasikattoilmiö naisjohtajista kirjoitetuissa lehtiartikkeleissa ja jos niin millä tavoin. Tutkimuksen pääongelmana on siis ennen kaikkea se, miten nämä asiat naisten kielellisissä valinnoissa esiintyvät.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käydään läpi johtajuuden erilaisia näkökulmia ja johtamistyylejä sekä naisjohtajuutta. Lasikattoilmiöön liittyvässä osuudessa pohditaan syitä ilmiön syntyyn sekä sitä, miten lasikatto konkreettisesti ilmenee ja miten sitä yritetään poistaa.
Tutkimusmenetelmänä tässä tutkimuksessa käytettiin diskurssianalyysiä. Diskurssianalyysissä ollaan kiinnostuneita siitä, miten ihmiset käyttävät kieltä olemassa olevien tietojensa pohjalta. Totuttujen tapojen puhua ja ajatella on ajateltu vähitellen siirtyvän ihmisten kielenkäyttöön ja toimintaan. Tässä tutkimuksessa diskursseja käytetään apuna kuvatessa sitä, minkälaista kuvaa talous- ja naistenlehdet luovat naisjohtajista ja lasikattoilmiöstä.
Tutkimuksen empiirinen aineisto rakentui yhteensä neljästä suomalaisesta aikakausilehdestä, vuosina 2011, 2012 ja huhtikuuhun 2013 mennessä ilmestyneistä lehdistä. Talouslehdistä tutkittiin Talouselämää ja Optiota ja naistenlehdistä Gloriaa ja Eevaa. Näistä artikkeleista pyrittiin erottamaan erilaisia naisjohtajuuden ja lasikattoilmiöön liittyviä diskursseja. Tämän tutkimuksen keskeisinä lopputuloksina voidaankin esittää naisjohtajuuden neljä diskurssia: helposti lähestyttävä ja välittävä naisjohtaja, vaatimaton naisjohtaja, kova ja kunnianhimoinen naisjohtaja sekä eettinen naisjohtaja. Myös lasikattoilmiöön liittyviä diskursseja löytyi aineistosta neljä: ensisijainen uranainen vs. perhekeskeinen äitijohtaja, edullinen naispomo, kiintiöille ei ja mehiläiskuningatar.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käydään läpi johtajuuden erilaisia näkökulmia ja johtamistyylejä sekä naisjohtajuutta. Lasikattoilmiöön liittyvässä osuudessa pohditaan syitä ilmiön syntyyn sekä sitä, miten lasikatto konkreettisesti ilmenee ja miten sitä yritetään poistaa.
Tutkimusmenetelmänä tässä tutkimuksessa käytettiin diskurssianalyysiä. Diskurssianalyysissä ollaan kiinnostuneita siitä, miten ihmiset käyttävät kieltä olemassa olevien tietojensa pohjalta. Totuttujen tapojen puhua ja ajatella on ajateltu vähitellen siirtyvän ihmisten kielenkäyttöön ja toimintaan. Tässä tutkimuksessa diskursseja käytetään apuna kuvatessa sitä, minkälaista kuvaa talous- ja naistenlehdet luovat naisjohtajista ja lasikattoilmiöstä.
Tutkimuksen empiirinen aineisto rakentui yhteensä neljästä suomalaisesta aikakausilehdestä, vuosina 2011, 2012 ja huhtikuuhun 2013 mennessä ilmestyneistä lehdistä. Talouslehdistä tutkittiin Talouselämää ja Optiota ja naistenlehdistä Gloriaa ja Eevaa. Näistä artikkeleista pyrittiin erottamaan erilaisia naisjohtajuuden ja lasikattoilmiöön liittyviä diskursseja. Tämän tutkimuksen keskeisinä lopputuloksina voidaankin esittää naisjohtajuuden neljä diskurssia: helposti lähestyttävä ja välittävä naisjohtaja, vaatimaton naisjohtaja, kova ja kunnianhimoinen naisjohtaja sekä eettinen naisjohtaja. Myös lasikattoilmiöön liittyviä diskursseja löytyi aineistosta neljä: ensisijainen uranainen vs. perhekeskeinen äitijohtaja, edullinen naispomo, kiintiöille ei ja mehiläiskuningatar.