Pilkkomiskielto ja osiin jakaminen julkisissa hankinnoissa

Abstract

Julkiset hankinnat ovat ostoja, joita hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolisilta tahoilta, kuten yrityksiltä ja yhteisöiltä. Julkiset hankinnat tulee kilpailuttaa tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti. Hankintakokonaisuus on kuitenkin mahdollista jakaa osiin ja kilpailuttaa osissa. Mikäli julkinen hankinta jaetaan osiin ja kilpailutetaan osissa, tulee hankintayksikön ottaa huomioon hankintakokonaisuuden yhteenlaskettu ennakoitu arvo. Ennakoitu arvo määrittää sen, minkä kynnysarvon mukaisena hankintayksikön tulee hankinnat kilpailuttaa. Hankintojen osiin jakamisesta tulee kuitenkin erottaa hankintojen pilkkominen. Hankintojen pilkkominen on hankintalain säännösten vastaista. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä julkisten hankintojen osiin jakaminen sekä pilkkomiskielto tarkoittavat, sekä mitä eroa julkisten hankintojen pilkkomisella ja osiin jakamisella on. Tutkittaessa hankintojen osiin jakamista ja pilkkomiskieltoa huomiota tulee kohdistaa myös tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden määrittelemiseen sekä hankinnan ennakoituun arvoon ja sen laskentaan. Hankinnan ennakoidun arvon laskemiseen liittyy puolestaan vahvasti markkinakartoitus, minkä vuoksi myös markkinakartoitukselle tulee antaa painoarvoa tutkielmassa. Tutkielma on tutkimusmetodiltaan lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Oikeusdogmatiikka tutkii voimassa olevaa oikeutta. Tutkielmassa tutkimuskysymyksiin pyritään löytämään vastaus voimassa olevaa oikeutta ja oikeuskäytäntöä tutkimalla ja systematisoimalla. Keskeinen voimassa oleva oikeus, jota tutkielmassa on lainopillisen tutkimusmetodin avulla tutkittu, on laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista. Kyseisen lain lisäksi tutkimusaineisto koostuu lain esitöistä, oikeuskäytännöstä sekä oikeuskirjallisuudesta. Tutkimustulokset osoittavat, että hankintojen osiin jakaminen on myönteinen tapa toteuttaa hankinta, kun taas hankintojen pilkkominen on kielletty tapa hankinnan toteutukselle. Hankintojen osiin jakaminen lisää kilpailua, kun myös pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät osallistumaan ja jättämään tarjouksiaan julkisten hankintojen kilpailuihin. Tarjouskilpailun lisääntyminen puolestaan laskee hintoja, mikä taas tarkoittaa julkisten varojen säästymistä. Lisäksi hankintojen osiin jakamisella todetaan olevan positiivinen vaikutus taloudellisen riskin osalta sekä hankintayksikön, että toimittajan näkökulmasta. Hankintojen pilkkomisella puolestaan pyritään kiertämään hankintalain säännöksiä. Hankintojen pilkkomisella vääristellään hankinnan ennakoitua arvoa ja siten kynnysarvoja, joiden mukaan hankinta tulisi kilpailuttaa. Hankintojen pilkkomiskiellosta on säädetty hankintalaissa. Pilkkomiskiellon tarkoituksena on nimensäkin mukaisesti kieltää hankintojen pilkkominen ja niiden keinotekoinen yhdistely.