”Tällaisiin globaaleihin megatrendeihin täytyy olla jotain sanottavaa” : Kestävän kehityksen viestintä ministeriöiden viestintäjohtajien näkökulmasta

Abstract

Kestävä kehitys on nyky-yhteiskunnan yksi isoimmista haasteista, ja sen teemat ovat jatkuvasti esillä mediassa, politiikassa ja kansalaisten arjessa. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan edistystä, jolla turvataan mahdollisuus hyvään elämään nykyisille sekä tuleville sukupolville. Siihen kuuluu sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen ulottuvuus. Kestävän kehityksen edistämiseksi YK:n jäsenmaat sitoutuivat vuonna 2015 edistämään 17 kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamista kansallisella ja kansainvälisellä tasolla vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden saavuttamiseksi YK:ssa määriteltiin Agenda2030-toimeenpano-ohjelma, joka ohjaa kestävän kehityksen eteen tehtävää työtä. Suomessa kestävän kehityksen toimeenpanosta ja kehityksen seuraamisesta vastaa hallitus. Kestävä kehitys vaatii pirullisena ongelmana eri yhteiskunnan toimijoiden välistä viestintää. Viestinnällä luodaan yhteistä ymmärrystä, sitoutetaan toimijoita ja käydään dialogia.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten ministeriöiden viestintäjohtajat näkevät valtionhallinnon kestävän kehityksen viestinnän. Viestintäjohtajat vastaavat ministeriöiden ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä. Viestintäjohtajien näkemykset kertovat muun muassa siitä, kuinka valtionhallinnossa ja julkisella sektorilla suhtaudutaan kestävän kehityksen viestintään ja miten viestinnän roolia merkityksellistetään kestävän kehityksen kontekstissa. Tavoite jakautuu kolmeen tutkimuskysymykseen, joiden avulla selvitetään kestävän kehityksen viestinnän nykytila, viestinnän tehtävät ja millainen Agenda2030-toimeenpano-ohjelman rooli on ministeriön viestinnässä. Aineistona toimii kahdeksan ministeriön viestintäjohtajien teemahaastattelut, joita analysoin aineistolähtöisesti teemoittelulla.

Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että haastateltavien mukaan kestävän kehityksen viestinnän tulisi olla osa kaikkea muuta viestintää ministeriöissä ja että teot toimivat viestinnän perustana. Kestävän kehityksen aiheiden käsittelyssä dialogin merkitys korostuu. Haasteiksi haastatteluissa hahmottui viestinnän strategisuuden puute ja ulkoapäin tuleva kritiikki. Haastatteluissa kestävän kehityksen viestinnälle hahmotettiin sekä ulkoisia että sisäisiä tehtäviä. Sisäisellä viestinnällä sitoutetaan henkilöstöä kestävän kehityksen edistämiseen. Ulkoisella viestinnällä osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pyritään saamaan ja hallitsemaan organisaation legitimiteettiä. Agenda2030:n rooliksi hahmottui muun muassa kestävyyden viitekehyksenä toimiminen, ja se on muunnettu ministeriöiden omiksi strategioiksi ja tavoitteiksi.

Tulokset osoittavat, että julkisen sektorin organisaatiot kohtaavat ristiriitaisia odotuksia kestävän kehityksen viestinnälle. Viestintää odotetaan, mutta toisaalta sitä joudutaan perustelemaan Agenda2030-toimeenpano-ohjelmalla. Lisäksi tulokset osoittavat, että ulkoiset paineet ovat käynnistäneet prosessin, jolla kestävyyskäytännöt on vakiinnutettu ministeriön toimintaan.