The relationship between earnings management and audit fees in the Nordic region : Does involvement in ESG activities matter for this relationship?
Suutari, Henri (2023-12-09)
Suutari, Henri
09.12.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231209152675
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231209152675
Tiivistelmä
This Pro Gradu researched the relationship between accrual earnings management and audit fees in the Nordic region. ESG variable was used as a control variable to understand if the ESG efforts affect the relationship between accrual earnings management and audit fees. The research method was quantitative. The relationship was researched by using regression analysis. The dataset contained 45 Nordic companies that are listed in different Nordic stock exchanges and data period was 2010-2021. The amount of accrual earnings management was estimated by using Modified Jones Model. From the results of the research, it was not possible to conclude whether the amount of accrual earnings management affects audit fees or not. However, it was possible to conclude that the companies with higher ESG score manage earnings less that those with lower ESG score. Tämä Pro Gradu tutki harkinnanvaraisilla jaksotuserillä tehdyn tuloksenohjauksen (accrual ear nings management) ja tilintarkastuspalkkioiden suhdetta pohjoismaisissa listayhtiöissä. Tulok senohjauksen ja tilintarkastuspalkkioiden välisen suhteen lisäksi tarkasteltiin, onko yhtiön ESG ponnisteluilla kontrolloivaa vaikutusta tuloksenohjauksen ja tilintarkastuspalkkioiden välillä.
Tutkimuksen tarkastelujaksona oli 2011-2021 ja tutkimuskohteena 45 pohjoismaisissa pörs seissä listattua yhtiötä. Näin ollen tutkimuksessa käytettiin tietoja yhteensä 450:stä tilikaudesta
(firm years). Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen tutkimus. Harkinnanvaraiset jakso tuserät identifioitiin Modified Jones -mallilla. Varsinainen analyysi toteutettiin tekemällä kaksi
regressioanalyysiä SPSS data-analytiikkasovelluksella. Tutkimuksen tuloksista ei voitu päätellä
onko harkinnanvaraisten jaksotuserien määrällä vaikutusta tilintarkastuspalkkioihin. Kuitenkin,
havaitsimme että yhtiöt, jotka ovat tehneet enemmän ESG panostuksia, ohjaavat tulostaan vä hemmän kuin yhtiöt, joiden ESG panostukset ovat vähäisemmät.
Tutkimuksen tarkastelujaksona oli 2011-2021 ja tutkimuskohteena 45 pohjoismaisissa pörs seissä listattua yhtiötä. Näin ollen tutkimuksessa käytettiin tietoja yhteensä 450:stä tilikaudesta
(firm years). Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen tutkimus. Harkinnanvaraiset jakso tuserät identifioitiin Modified Jones -mallilla. Varsinainen analyysi toteutettiin tekemällä kaksi
regressioanalyysiä SPSS data-analytiikkasovelluksella. Tutkimuksen tuloksista ei voitu päätellä
onko harkinnanvaraisten jaksotuserien määrällä vaikutusta tilintarkastuspalkkioihin. Kuitenkin,
havaitsimme että yhtiöt, jotka ovat tehneet enemmän ESG panostuksia, ohjaavat tulostaan vä hemmän kuin yhtiöt, joiden ESG panostukset ovat vähäisemmät.