Sosiaalisesti kestävää liikkumista – Lahden Mankeli-kaupunkipyörät käyttäjien ja kehittäjien näkökulmasta
Virtanen, Emilia (2024-01-16)
Virtanen, Emilia
16.01.2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401162864
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401162864
Tiivistelmä
Kestävän kaupunkiliikenteen ja kestävien liikkumismuotojen merkitys korostuu
tulevaisuudessa erityisesti globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta.
Kestävän liikennesiirtymän onnistuminen kuitenkin vaatii, että se toteutetaan
sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Tutkielmassa
syvennytään sosiaalisesti kestävään liikenteeseen ja Lahden kaupungin Mankeli-kaupunkipyöriin sosiaalisesti kestävänä liikkumismuotona sekä käyttäjä- että
kehittäjälähtöisesti.
Tutkielma on monimenetelmätutkimus, jossa aineistoina hyödynnetään Mankeli-kaupunkipyörien käyttökauden 2022 käyttäjäkyselyä ja kahta Lahden
kaupunkikehittämisen asiantuntijoille toteutettua haastattelua. Käyttäjäkysely on
analysoitu tilastotieteellisin menetelmin ja asiantuntijahaastatteluiden analyysissa on
sovellettu teorialähtöistä sisällönanalyysia. Analyysin avulla muodostetaan
moninäkökulmainen käsitys siitä, miten ja millaisena sosiaalinen kestävyys on koettu
osana Mankeli-kaupunkipyörien kehittämistyötä ja käyttöä.
Teoreettisen viitekehyksen mukaisesti sosiaalisesti kestävä liikenne on lukuisista
elementeistä muodostuva ilmiö, joista tässä tutkimuksessa nostetaan esille etenkin
saavutettavuus sekä osallisuus. Tutkimustulokset havainnollistavat kaupunkipyöräilyn
roolia sosiaalisesti kestävänä liikkumismuotona. Tutkielman johtopäätöksenä havaittiin,
että Mankeleiden kehittäjät ymmärtävät kaupunkipyörät osana kestävää
liikennejärjestelmää kestävänä liikkumismuotona. Mankeleiden kehitystyössä
sosiaalinen kestävyys on huomioitu erityisesti yhteiskunnallisesti keskeisten
avaintoimintojen saavutettavuuden ja osallisuuden kautta. Vastaavasti kaupunkipyörien
käyttäjät kokevat Mankelit pääosin aikaa säästävinä, kohtuuhintaisina ja asemien
sijainnin näkökulmasta vaivattomana liikkumismuotona, mutta myös pienimuotoisia
alue, ikä- ja sukupuolikohtaisia eroavaisuuksia on havaittavissa.
Tulokset tukevat aiempaa tutkimusta kaupunkipyöristä kestävänä liikkumismuotona:
pyörät ovat käteviä käyttää ja ne säästävät aikaa sekä kustannuksia.
Jatkotutkimusideana esitetään sosiaalisen kestävyyden eri ulottuvuuksien tutkimista
kaupunkipyöräkontekstissa sekä subjektiivisten ja objektiivisten mittareiden
yhdistämistä saavutettavuuden tarkastelussa.
tulevaisuudessa erityisesti globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta.
Kestävän liikennesiirtymän onnistuminen kuitenkin vaatii, että se toteutetaan
sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Tutkielmassa
syvennytään sosiaalisesti kestävään liikenteeseen ja Lahden kaupungin Mankeli-kaupunkipyöriin sosiaalisesti kestävänä liikkumismuotona sekä käyttäjä- että
kehittäjälähtöisesti.
Tutkielma on monimenetelmätutkimus, jossa aineistoina hyödynnetään Mankeli-kaupunkipyörien käyttökauden 2022 käyttäjäkyselyä ja kahta Lahden
kaupunkikehittämisen asiantuntijoille toteutettua haastattelua. Käyttäjäkysely on
analysoitu tilastotieteellisin menetelmin ja asiantuntijahaastatteluiden analyysissa on
sovellettu teorialähtöistä sisällönanalyysia. Analyysin avulla muodostetaan
moninäkökulmainen käsitys siitä, miten ja millaisena sosiaalinen kestävyys on koettu
osana Mankeli-kaupunkipyörien kehittämistyötä ja käyttöä.
Teoreettisen viitekehyksen mukaisesti sosiaalisesti kestävä liikenne on lukuisista
elementeistä muodostuva ilmiö, joista tässä tutkimuksessa nostetaan esille etenkin
saavutettavuus sekä osallisuus. Tutkimustulokset havainnollistavat kaupunkipyöräilyn
roolia sosiaalisesti kestävänä liikkumismuotona. Tutkielman johtopäätöksenä havaittiin,
että Mankeleiden kehittäjät ymmärtävät kaupunkipyörät osana kestävää
liikennejärjestelmää kestävänä liikkumismuotona. Mankeleiden kehitystyössä
sosiaalinen kestävyys on huomioitu erityisesti yhteiskunnallisesti keskeisten
avaintoimintojen saavutettavuuden ja osallisuuden kautta. Vastaavasti kaupunkipyörien
käyttäjät kokevat Mankelit pääosin aikaa säästävinä, kohtuuhintaisina ja asemien
sijainnin näkökulmasta vaivattomana liikkumismuotona, mutta myös pienimuotoisia
alue, ikä- ja sukupuolikohtaisia eroavaisuuksia on havaittavissa.
Tulokset tukevat aiempaa tutkimusta kaupunkipyöristä kestävänä liikkumismuotona:
pyörät ovat käteviä käyttää ja ne säästävät aikaa sekä kustannuksia.
Jatkotutkimusideana esitetään sosiaalisen kestävyyden eri ulottuvuuksien tutkimista
kaupunkipyöräkontekstissa sekä subjektiivisten ja objektiivisten mittareiden
yhdistämistä saavutettavuuden tarkastelussa.