Kontrolliodotuksen ja sosiaalisen suotavuuden välinen yhteys henkilöstöjohtamisessa
Kilpiö, Eevi-Kaisa (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kontrolliodotuksella tarkoitetaan ihmisen käsitystä omista vaikutus- ja menestysmahdollisuuksista elämässä. Kontrolliodotusta testataan rekrytointia tai urasuunnittelua varten sovellettavissa psykologisissa henkilöarvioinneissa, joten sen yhteys työmenestykseen on tunnustettu. Persoonallisuustestit perustuvat vastaajan itsearvioinnille. Siksi vastaukset ovat alttiita sosiaaliselle suotavuudelle. Tällä tarkoitetaan vastaajan taipumusta antaa itsestään sosiaalisesti hyväksyttävä kuva. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää kontrolliodotuksen ja sosiaalisen suotavuuden välistä yhteyttä henkilöstöjohtamisen kentässä. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, onko kontrolliodotus yhteydessä sosiaaliseen suotavuuteen ja onko sosiaalisessa suotavuudessa eroja sen perusteella, mihin kontrolliodotusryhmään henkilö kuuluu.
Yhteyden ymmärtäminen henkilöstöjohtamisessa on tärkeää, jotta se voitaisiin entistä paremmin huomioida henkilöstökäytäntöihin liittyvissä päätöksentekotilanteissa. Tämän tutkielman kannalta tärkeimmät henkilöstökäytännöt ovat rekrytointi, suoritusarviointi ja palkitseminen. Työelämän arviointitilanteet perustuvat yleensä työntekijän omille arvioille suoriutumisestaan, joita esimiehen näkemykset täydentävät. Sosiaalinen suotavuus saattaa auttaa ihmistä verhoamaan itsekkäät motiivinsa myönteiseksi työkäyttäytymiseksi, mikä voi edistää ura- ja palkkakehitystä.
Tutkimusaineisto koostuu 6 384 ihmisen henkilöarvioinneista, jotka tehtiin rekrytointi- tai ylentämispäätöksiä varten. Tutkimuskysymyksiin vastataan käyttämällä korrelaatioanalyysia, ristiintaulukointia, khiin riippumattomuustestiä ja yksisuuntaista varianssianalyysia. Tulokset osoittavat, että sosiaalinen suotavuus kasvaa, kun sisäinen kontrolliodotus yleistyy. Sisäisen kontrolliodotuksen ja sosiaalisen suotavuuden välillä havaittiin tilastollisesti erittäin merkitsevä riippuvuus. Tulokset tukevat sitä oletusta, että jotkut ihmiset saattavat käyttää itsekkäitä motiiveja hyväkseen näyttääkseen sisäisesti motivoituneilta työntekijöiltä ja menestyäkseen työelämässä.
Yhteyden ymmärtäminen henkilöstöjohtamisessa on tärkeää, jotta se voitaisiin entistä paremmin huomioida henkilöstökäytäntöihin liittyvissä päätöksentekotilanteissa. Tämän tutkielman kannalta tärkeimmät henkilöstökäytännöt ovat rekrytointi, suoritusarviointi ja palkitseminen. Työelämän arviointitilanteet perustuvat yleensä työntekijän omille arvioille suoriutumisestaan, joita esimiehen näkemykset täydentävät. Sosiaalinen suotavuus saattaa auttaa ihmistä verhoamaan itsekkäät motiivinsa myönteiseksi työkäyttäytymiseksi, mikä voi edistää ura- ja palkkakehitystä.
Tutkimusaineisto koostuu 6 384 ihmisen henkilöarvioinneista, jotka tehtiin rekrytointi- tai ylentämispäätöksiä varten. Tutkimuskysymyksiin vastataan käyttämällä korrelaatioanalyysia, ristiintaulukointia, khiin riippumattomuustestiä ja yksisuuntaista varianssianalyysia. Tulokset osoittavat, että sosiaalinen suotavuus kasvaa, kun sisäinen kontrolliodotus yleistyy. Sisäisen kontrolliodotuksen ja sosiaalisen suotavuuden välillä havaittiin tilastollisesti erittäin merkitsevä riippuvuus. Tulokset tukevat sitä oletusta, että jotkut ihmiset saattavat käyttää itsekkäitä motiiveja hyväkseen näyttääkseen sisäisesti motivoituneilta työntekijöiltä ja menestyäkseen työelämässä.