Kuntien hankintatoimi vihertyy: Ympäristönäkökulma kuntien tavarahankinnoissa vuosina 1999–2006
Kilpeläinen, Tuula (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kestävä kehitys edellyttää tuotannon ja kulutuksen muuttamista ympäristöä huomioivampaan suuntaan. Tutkimuksen lähtökohtana on ympäristönäkökulman lisääntyminen kansainvälisessä ja kotimaisessa hankintalainsäädännössä,
mikä heijastuu hankinnoista vastaavan päivittäiseen työhön. Ympäristöasiat voidaan huomioida hankinnoissa.
Tutkimuksessa selvitetään, miten kuntien tavarahankinnoissa voidaan huomioida ympäristönäkökulma, miten voidaan hankkia ympäristöystävällisempiä tuotteita ja miten ympäristön huomioiminen ilmenee hankinnoista vastaavien henkilöiden päivittäisessä työssä. Tutkimuksessa havainnoidaan esimerkkikunnissa seitsemän vuoden aikana tapahtunutta muutosta.
Ympäristöystävällisillä hankinnoilla tarkoitetaan hankintoja, joissa on käytetty tarjouspyynnön kriteereinä ja hankintapäätöksenteossa valintakriteereinä ympäristöasioita.
Tutkimusta varten haastateltiin kuuden keskisuuren tai suuren kunnan hankinnoista vastaavia henkilöitä vuosina 1999 ja 2006. Haastattelut tehtiin avoimin kysymyksin puhelimitse. Tutkimukseen valitut kunnat edustivat hankintojen vihertämisen edelläkävijöitä. Kysymykset koskivat kunnan hankintatoimen organisoitumista, tiedon saantia ja ylläpitoa, ympäristönäkökulman huomioimista hankintaprosessin eri vaiheissa sekä vastaajan omaa näkemystä nykytilanteesta ja tulevista muutoksista. Vastaukset analysoitiin kvalitatiivisesti.
Vastaukset esitellään kuntien nimiä mainitsematta, koska yksi haastatelluista kielsi kunnan nimen käytön tutkimuksen yhteydessä.
Tutkimuksen kunnissa on siirrytty hajautetusta hankintatoimesta keskitettyyn toimintamalliin sekä osittain myös alueyhteistyöhön ja hankintarenkaisiin. Keskittymisen myötä resursseja on vähennetty. Ympäristöasiat koetaan tärkeiksi, mikä oli edelläkävijyyden myötä odotettavissakin. Ympäristönäkökulma on huomioitu kuntien hankinnoissa ainakin osittain. Tarjouspyynnöissä käytetään ympäristökriteerejä ja ympäristöliitteitä. Tarjousten vertailussa käytetään mittareita ja painoarvoja, joskin niitä kaivataan lisää. Luotettavaa ympäristötietoa on saatavilla ja sitä osataan hyödyntää. Yhteistyö ympäristötoimen ja muiden hankkijoiden kanssa on paikoitellen tiivistä. Loppukäyttäjää ei välttämättä tiedoteta tai kouluteta ympäristöasioista, vaan vastuu jää hankinnan tilanneelle taholle. Toisen haastattelukierroksen aikoihin ympäristön huomioinnin hankinnoissa nähtiin pääosin parantuneen. Uudelta hankintalailta odotetaan helpotusta ympäristöasioiden huomiointiin. Hankintatoimen nähdään muuttuvan jatkossa osaksi logistiikkaa ja tehostuvan. Hankintatoimen arvostuksen ja osaamisen toivotaan lisääntyvän.
Loppukäyttäjän tiedottaminen ympäristöasioista oli pääosin jätetty hankintatoimen tehtävien ulkopuolelle, mutta samaan aikaan todettiin asenteiden vaikeuttavan vihreiden hankintojen edistämistä. Tieto on paras väline asenteisiin vaikuttamisessa. Yhteistyö oman kunnan ympäristötoimen kanssa on osittain määrittelemättä. Siihen ja seudulliseen alueyhteistyöhön tarvitaan pelisääntöjä ja toimintamalleja.
mikä heijastuu hankinnoista vastaavan päivittäiseen työhön. Ympäristöasiat voidaan huomioida hankinnoissa.
Tutkimuksessa selvitetään, miten kuntien tavarahankinnoissa voidaan huomioida ympäristönäkökulma, miten voidaan hankkia ympäristöystävällisempiä tuotteita ja miten ympäristön huomioiminen ilmenee hankinnoista vastaavien henkilöiden päivittäisessä työssä. Tutkimuksessa havainnoidaan esimerkkikunnissa seitsemän vuoden aikana tapahtunutta muutosta.
Ympäristöystävällisillä hankinnoilla tarkoitetaan hankintoja, joissa on käytetty tarjouspyynnön kriteereinä ja hankintapäätöksenteossa valintakriteereinä ympäristöasioita.
Tutkimusta varten haastateltiin kuuden keskisuuren tai suuren kunnan hankinnoista vastaavia henkilöitä vuosina 1999 ja 2006. Haastattelut tehtiin avoimin kysymyksin puhelimitse. Tutkimukseen valitut kunnat edustivat hankintojen vihertämisen edelläkävijöitä. Kysymykset koskivat kunnan hankintatoimen organisoitumista, tiedon saantia ja ylläpitoa, ympäristönäkökulman huomioimista hankintaprosessin eri vaiheissa sekä vastaajan omaa näkemystä nykytilanteesta ja tulevista muutoksista. Vastaukset analysoitiin kvalitatiivisesti.
Vastaukset esitellään kuntien nimiä mainitsematta, koska yksi haastatelluista kielsi kunnan nimen käytön tutkimuksen yhteydessä.
Tutkimuksen kunnissa on siirrytty hajautetusta hankintatoimesta keskitettyyn toimintamalliin sekä osittain myös alueyhteistyöhön ja hankintarenkaisiin. Keskittymisen myötä resursseja on vähennetty. Ympäristöasiat koetaan tärkeiksi, mikä oli edelläkävijyyden myötä odotettavissakin. Ympäristönäkökulma on huomioitu kuntien hankinnoissa ainakin osittain. Tarjouspyynnöissä käytetään ympäristökriteerejä ja ympäristöliitteitä. Tarjousten vertailussa käytetään mittareita ja painoarvoja, joskin niitä kaivataan lisää. Luotettavaa ympäristötietoa on saatavilla ja sitä osataan hyödyntää. Yhteistyö ympäristötoimen ja muiden hankkijoiden kanssa on paikoitellen tiivistä. Loppukäyttäjää ei välttämättä tiedoteta tai kouluteta ympäristöasioista, vaan vastuu jää hankinnan tilanneelle taholle. Toisen haastattelukierroksen aikoihin ympäristön huomioinnin hankinnoissa nähtiin pääosin parantuneen. Uudelta hankintalailta odotetaan helpotusta ympäristöasioiden huomiointiin. Hankintatoimen nähdään muuttuvan jatkossa osaksi logistiikkaa ja tehostuvan. Hankintatoimen arvostuksen ja osaamisen toivotaan lisääntyvän.
Loppukäyttäjän tiedottaminen ympäristöasioista oli pääosin jätetty hankintatoimen tehtävien ulkopuolelle, mutta samaan aikaan todettiin asenteiden vaikeuttavan vihreiden hankintojen edistämistä. Tieto on paras väline asenteisiin vaikuttamisessa. Yhteistyö oman kunnan ympäristötoimen kanssa on osittain määrittelemättä. Siihen ja seudulliseen alueyhteistyöhön tarvitaan pelisääntöjä ja toimintamalleja.