Kansainvälinen hajauttaminen ETF-portfolioilla vuosina 2000–2022
Myöhänen, Max Hjalmar Joakim (2023-12-04)
04.12.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231204151127
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231204151127
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on kansainvälinen hajauttaminen osakemarkkinoilla ETF-portfolioiden avulla vuosina 2000–2022. Tutkielmassa tarkastellaan kansainvälisen hajauttamisen hyötyjä ja näissä hyödyissä tapahtuneita muutoksia kyseisellä aikavälillä eri maantieteellisten alueiden osakemarkkinoiden tuottojen välisten korrelaatiokertoimien ja Harry Markowitzin kehittämän Portfolioteorian mukaisten tehokkaiden rintamien avulla. Kansainvälisen hajauttamisen hyödyt eivät ole enää välttämättä niin selkeitä jatkuvasti globalisoituvassa maailmantaloudessa kuin ne ovat ennen saattaneet olla. Monien tutkimusten mukaan sen hyödyt ovat heikentyneet vuosien varsilla eri maiden osakemarkkinoiden välisten korrelaatioiden kasvaessa. Erityisesti globaalit makroshokit ovat monien tutkimuksien mukaan lisänneet kurssien välistä integraatiota kansainvälisesti. Tutkielmassa on painotettu erityisesti suomalaisen ja yhdysvaltalaisen sijoittajan näkökulmaa. Kyseisistä maista muodostui mielenkiintoinen vertailuasetelma johtuen maiden osakemarkkinoiden suuresta kokoerosta. Yhdysvaltojen osakemarkkinat kattavat lähes kaikki sektorit. Voidaankin pohtia riittääkö pelkkä sektorihajautus vai pystytäänkö kansainvälisellä hajauttamisella parantamaan portfoliota entisestään. Muut tutkielmassa mukana olleet maat ovat Ruotsi, Saksa, Australia ja Japani.
Tutkielmaan valittujen kuuden maan osakemarkkinoita seuraavien ETF-rahastojen tuottoja, riskejä sekä korrelaatioita vertaillaan niin pitkällä aikavälillä kuin kolmen eri globaaleihin osakemarkkinoihin vaikuttaneen kriisin aikana. Tutkielmassa käsitellyt kriisit ovat IT-kupla, vuoden 2008 finanssikriisi ja Covid-19 viruksesta johtunut vuoden 2020 pandemia. Globaalien kriisien aikana osakemarkkinoiden väliset korrelaatiot ovat olleet korkeita, joten on sangen mielenkiintoista tarkastella, pystytäänkö kansainvälisen hajauttamisen avulla tuottamaan lisäarvoa sijoittajien portfolioille myös kriisien aikana. Pitkällä aikavälillä tutkielmassa muodostettiin myös Markowitzin Portfolioteorian mukaisia tehokkaita rintamia suomalaisen ja yhdysvaltalaisen sijoittajan näkökulmasta. Tehokkaat rintamat muodostettiin kahdella eri aikavälillä lisäämällä aina muutama maa kerrallaan hajauttamisen vaihtoehtoihin.
Tutkielman tulokset olivat melko odotetun kaltaisia lukuun ottamatta Suomen pienimpiä korrelaatiota tutkielmaan valituista maista koko kahdenkymmenenkolmen vuoden aikavälillä. Verrattain pieniä korrelaatioita saatiin myös Japanista ja Australiasta. Suomalaisen sijoittajan näkökulmasta löydettiin selkeitä hajautushyötyjä. Hieman aikaperiodista riippuen 100 % Suomeen sijoittavan portfolion riskiä pystyttiin pienentämään heikentämättä portfolion tuottoa esimerkiksi Yhdysvaltojen, Japanin ja Australian avulla. Myös yhdysvaltalaisen sijoittajan riskiä pystyttiin pienentämään kansainvälisellä hajauttamisella. Tällöin portfolion tuotto kuitenkin kärsi. Kriisien aikana portfolioiden riskejä pystyttiin pienentämään, mutta positiivisiin tuottoihin ei silti päästy lukuun ottamatta koronapandemiaa. Hypoteesin vastainen tulos saatiin myös IT-kuplan aikaisista matalista korrelaatiokertoimista.
Tutkielmaan valittujen kuuden maan osakemarkkinoita seuraavien ETF-rahastojen tuottoja, riskejä sekä korrelaatioita vertaillaan niin pitkällä aikavälillä kuin kolmen eri globaaleihin osakemarkkinoihin vaikuttaneen kriisin aikana. Tutkielmassa käsitellyt kriisit ovat IT-kupla, vuoden 2008 finanssikriisi ja Covid-19 viruksesta johtunut vuoden 2020 pandemia. Globaalien kriisien aikana osakemarkkinoiden väliset korrelaatiot ovat olleet korkeita, joten on sangen mielenkiintoista tarkastella, pystytäänkö kansainvälisen hajauttamisen avulla tuottamaan lisäarvoa sijoittajien portfolioille myös kriisien aikana. Pitkällä aikavälillä tutkielmassa muodostettiin myös Markowitzin Portfolioteorian mukaisia tehokkaita rintamia suomalaisen ja yhdysvaltalaisen sijoittajan näkökulmasta. Tehokkaat rintamat muodostettiin kahdella eri aikavälillä lisäämällä aina muutama maa kerrallaan hajauttamisen vaihtoehtoihin.
Tutkielman tulokset olivat melko odotetun kaltaisia lukuun ottamatta Suomen pienimpiä korrelaatiota tutkielmaan valituista maista koko kahdenkymmenenkolmen vuoden aikavälillä. Verrattain pieniä korrelaatioita saatiin myös Japanista ja Australiasta. Suomalaisen sijoittajan näkökulmasta löydettiin selkeitä hajautushyötyjä. Hieman aikaperiodista riippuen 100 % Suomeen sijoittavan portfolion riskiä pystyttiin pienentämään heikentämättä portfolion tuottoa esimerkiksi Yhdysvaltojen, Japanin ja Australian avulla. Myös yhdysvaltalaisen sijoittajan riskiä pystyttiin pienentämään kansainvälisellä hajauttamisella. Tällöin portfolion tuotto kuitenkin kärsi. Kriisien aikana portfolioiden riskejä pystyttiin pienentämään, mutta positiivisiin tuottoihin ei silti päästy lukuun ottamatta koronapandemiaa. Hypoteesin vastainen tulos saatiin myös IT-kuplan aikaisista matalista korrelaatiokertoimista.