Hallituksen kiireellisyyden vaikutus yhtiön suorittamaan tuloksenjärjestelyyn

Abstract

Yhtiön hallituksen tehtävänä on valvoa yhtiön johtoa, sekä varmistaa että yhtiön toiminta on omistajien edun mukaista. Aikaisempi tutkimus ei ole yksimielinen siitä, kuinka hallituksen jäsenten kiireellisyys vaikuttaa sen kykyyn suoriutua näistä tehtävistä. Aikaisemman tutkimuksen pohjalta on syntynyt kaksi erisuuntaista teoriaa siitä, kuinka kiireelliset hallitusjäsenet vaikuttavat yhtiön suoriutumiseen. Kiireellisyysteorian mukaan kiireellisen hallitusjäsenen kiireellisyys heikentää hänen kykyään tehtäviensä suorittamiseen ja täten osakkeenomistajien tulisi välttää kiireellisten hallitusjäsenten valitsemista. Kokemusteorian mukaan hallitusjäsenen kiireellisyys kertoo hänen ammattitaidostaan ja maineesta työmarkkinoilla, jolloin osakkeenomistajien kannattaisi suosia kiireellisiä hallitusjäseniä. Yhtiön johto voi käyttää tuloksenjärjestelyn keinoja vaikuttaakseen yhtiön tulokseen. Tuloksenjärjestelyllä tarkoitetaan toimia, joiden avulla yhtiön johto vaikuttaa taloudelliseen raportointiin tarkoituksenaan johtaa sidosryhmiä harhaan tai vaikuttaakseen tiettyjen sopimuksellisten ehtojen toteutumiseen. Tuloksenjärjestelyn keinot jaetaan kolmeen luokkaan: jaksotuksiin, liiketoimien manipulointiin ja taloudellisten erien väärin luokitteluun. Tässä tutkielmassa käsitellään kaikkia edellä mainittuja keinoja, sekä esitellään motiiveja tuloksenjärjestelyn taustalla. Motiiveja tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: Pääomamarkkinoiden, sopimusten ehtojen ja viranomaissääntelyn näkökulmista. Lisäksi tutkielmassa esitellään aikaisemmassa tutkimuksessa käytettyjä malleja tuloksenjärjestelyn tunnistamiseen. Tässä tutkielmassa toteutettiin yhteensä neljä erillistä lineaarista regressioanalyysiä. Käytetty aineisto koostui pohjoismaalaisia pörssiyhtiöitä, joista kerättiin tietoa vuosilta 2017-2021. Aineistoa kerättiin Orbis – tilinpäätöstietokannasta, sekä ASSET4 ESG- tietokannasta. Lopullinen havaintoyksikköjen määrä oli tutkittavasta tuloksenjärjestelyn muodosta riippuen joko 425 tai 379. Varsinaiset analyysit toteutettiin SAS Enterprise Guide 7.1 -ohjelmistolla. Tutkielman tulosten perusteella hallituksen kiireellisyydellä ei löydetty olevan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta jaksotuksiin tai luokituksen muuttamiseen perustuvaan tuloksenjärjestelyyn. Liiketoimien manipulointiin perustuvan tuloksenjärjestelyn kohdalla havaittiin negatiivinen riippuvuus molemmissa toteutetuissa regressioanalyyseissä. Tutkielman tulokset tukevat tältä osin kokemusteoriaa ja näin ollen tutkielmassa saadaan päinvastaisia tuloksia aikaisempaan tutkimukseen verrattuna.