Case-tutkimus osaamisriskien hallinnasta asiantuntijaorganisaatiossa
Mänty, Atte (2023-12)
Lataukset:
Mänty, Atte
12 / 2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231205151705
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231205151705
Tiivistelmä
Tieto on monille organisaatioille elintärkeä resurssi. Tieto luo organisaatioissa perustan kaikille niille päätöksille, joilla kyetään suorittamaan strategisesti tärkeitä toimenpiteitä. Tieto on myös olennainen osa työntekijöiden ammattitaitoa, joka koostuu kaikista siitä tiedosta ja taidosta, mitä vaaditaan työtehtävän suorittamiseen. Kokemuksien kautta muodostuneita tietoja ja taitoja, kutsutaan hiljaiseksi tiedoksi. Hiljainen tieto on organisaation menestymisen kannalta tärkeä resurssi, koska sitä harvoin pystyy rahalla hankkimaan. Hiljainen tieto on organisaatiolle kertynyttä pääomaa, jonka merkitystä ei saa väheksyä, eikä sitä saa kadottaa.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on tunnistaa asiantuntijayksikössä ydinosaamisiin liittyvä hiljainen tieto, tutkia miten tutkittavassa yksikössä pyritään varmistumaan hiljaisen tiedon säilyminen yksikön kollektiivisena pääomana ja tunnistaa hiljaiseen tietoon liittyvät riskit yksiköstä.
Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tiedonkeruumenetelmänä tutkimuksessa käytetään haastatteluita. Haastateltavia asiantuntijoita oli kymmenen ja teemahaastatteluina toteutetut haastattelut suoritettiin syyskuussa 2023. Kaikki haastattelut suoritettiin henkilökohtaisina tapaamisina tutkittavan yksikön tiloissa. Haastatteluaineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia ja luotettavuuden arviointi suoritettiin tieteellisen tutkimuksen kriteereiden mukaisesti.
Tutkimuksen mukaan asiantuntijatehtävissä toimivilla henkilöillä oli selkeät ydinosaamisalueet. Yksilöiden tehtävät olivat jakautuneet siten, että yksikkö kykeni suorittamaan organisaation sille asettamat tehtävät. Asiantuntijayksikössä oli tunnistettu tilanne, että tietoa oli henkilöitynyt liikaa yksittäisille henkilöille. Tunnistettuun tilanteeseen oli reagoitu aktiivisesti ja tilanteen aiheuttamaa riskiä oli pyritty saattamaan hyväksyttävälle tasolle. Tutkimuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota toimintatapoihin, millä hiljainen tieto pyritään siirtämään yksikön kollektiiviseksi pääomaksi. Yksikössä käytössä olevien käytänteiden todettiin olevan tehokkaita ja niillä kyettiin siirtämään yksilöiden hallussa olevaa hiljaista tietoa koko yksikön käytettäväksi. Yksiköstä tunnistettiin riski, joka liittyi hiljaiseen tietoon. Positiivisen uteliaisuuden ja luontaisen mielenkiinnon ominaispiirteet omaavalle henkilölle oli muodostunut huomattava määrä hiljaista tietoa vuosien aikana, joka oli osaksi ainoastaan hänen henkilökohtaista tietoaan. Tunnistetulle riskille tulisi suorittaa aktiivisia riskienhallintatoimenpiteitä, koska sen negatiiviset vaikutukset saattavat olla hyvin merkittäviä yksikölle. Riippuen kontekstista, mistä tunnistettua riskiä arvioidaan, se voidaan luokitella strategiseksi-, operatiiviseksi- tai vahinkoriskiksi.
Tämän tutkimuksen tarkoitus on tunnistaa asiantuntijayksikössä ydinosaamisiin liittyvä hiljainen tieto, tutkia miten tutkittavassa yksikössä pyritään varmistumaan hiljaisen tiedon säilyminen yksikön kollektiivisena pääomana ja tunnistaa hiljaiseen tietoon liittyvät riskit yksiköstä.
Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tiedonkeruumenetelmänä tutkimuksessa käytetään haastatteluita. Haastateltavia asiantuntijoita oli kymmenen ja teemahaastatteluina toteutetut haastattelut suoritettiin syyskuussa 2023. Kaikki haastattelut suoritettiin henkilökohtaisina tapaamisina tutkittavan yksikön tiloissa. Haastatteluaineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia ja luotettavuuden arviointi suoritettiin tieteellisen tutkimuksen kriteereiden mukaisesti.
Tutkimuksen mukaan asiantuntijatehtävissä toimivilla henkilöillä oli selkeät ydinosaamisalueet. Yksilöiden tehtävät olivat jakautuneet siten, että yksikkö kykeni suorittamaan organisaation sille asettamat tehtävät. Asiantuntijayksikössä oli tunnistettu tilanne, että tietoa oli henkilöitynyt liikaa yksittäisille henkilöille. Tunnistettuun tilanteeseen oli reagoitu aktiivisesti ja tilanteen aiheuttamaa riskiä oli pyritty saattamaan hyväksyttävälle tasolle. Tutkimuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota toimintatapoihin, millä hiljainen tieto pyritään siirtämään yksikön kollektiiviseksi pääomaksi. Yksikössä käytössä olevien käytänteiden todettiin olevan tehokkaita ja niillä kyettiin siirtämään yksilöiden hallussa olevaa hiljaista tietoa koko yksikön käytettäväksi. Yksiköstä tunnistettiin riski, joka liittyi hiljaiseen tietoon. Positiivisen uteliaisuuden ja luontaisen mielenkiinnon ominaispiirteet omaavalle henkilölle oli muodostunut huomattava määrä hiljaista tietoa vuosien aikana, joka oli osaksi ainoastaan hänen henkilökohtaista tietoaan. Tunnistetulle riskille tulisi suorittaa aktiivisia riskienhallintatoimenpiteitä, koska sen negatiiviset vaikutukset saattavat olla hyvin merkittäviä yksikölle. Riippuen kontekstista, mistä tunnistettua riskiä arvioidaan, se voidaan luokitella strategiseksi-, operatiiviseksi- tai vahinkoriskiksi.