Yrittäjäosakkaan verosuunnittelun oikeudelliset reunaehdot

Abstract

Yritykset ja niiden yrittäjäosakkaat maksavat erilaisia veroja. Näitä veroja maksetaan saadusta tulosta ja tämän tulon, eli voiton tuottaminen osakkeenomistajalle, on yksi osakeyhtiön keskeisimmistä tavoitteista. Huolellinen yritystoiminnan suunnittelu on edellytys menestyksekkäälle toiminnalle. Verosuunnittelu on osa taloudellisen toiminnan suunnittelua, jonka kautta pyritään ennustamaan toiminnan veroseuraamuksia ja estämään hallitsemattomien verotustilanteiden syntyminen osakeyhtiölle ja sen yrittäjäosakkaalle. Usein verosuunnittelun tavoitteena on ennemminkin veroriskien kuin maksettavan veron määrän minimointi. Verosuunnittelua ei kuitenkaan voida toteuttaa vapain käsin, vaan sitä määrittävät monet oikeudelliset reunaehdot. Lainsäädännön määrittelemien reunaehtojen kautta verosuunnittelua on mahdollista toteuttaa. Verosuunnittelu on ilmiönä laajasti tutkittu ja siihen on kohdistunut paljon kiinnostusta niin vero-oikeuden tutkijoilta kuin tavallisilta kansalaisiltakin. Tämä ei ole mikään ihme, sillä verotus on merkittävä kustannustekijä, ja samalla se on aiheena haastava muuttuvan luonteensa vuoksi.

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on oikeusdogmaattisen tutkimusmetodin kautta vastata siihen, miten yrittäjäosakasta ja osakeyhtiön eri varojenjakokeinoja verotetaan ja millaisia oikeudellisia reunaehtoja verosuunnitteluun kohdistuu. Verosuunnittelua tarkastellaan tässä työssä voitonjakona, SVOP-rahaston jakamisena, palkkana ja etuuksina sekä vuokraus- ja rahoitusjärjestelyiden kautta. Tutkielmassa hahmotetaan myös sitä, milloin toiminta siirtyy oikeudellisten reunaehtojen ulkopuolelle. Oikeudelliset reunaehdot on jaoteltu tässä työssä yhtiöoikeudellisiin ja vero-oikeudellisiin reunaehtoihin. Oikeudellisia reunaehtoja havainnollistetaan etenkin voimassa olevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön esimerkkien kautta.

Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä on se, että verosuunnittelua tulee toteuttaa sekä yhtiöoikeudellisten että vero-oikeudellisten reunaehtojen puitteissa. Samalla ne ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa ja tulevat usein sovellettavaksi myös yhtäaikaisesti. Eri verosuunnittelukeinoihin kohdistuu erilaista verotusta sen perusteella, miten varat siirtyvät yrittäjäosakkaalle ja mihin tulolajiin ne kuuluvat. Palkan ja osingonjaon verorasitusta vertailtaessa keskeistä on se, että palkka on vähennyskelpoinen kulu yhtiön verotuksessa toisin kuin osinko. Toisaalta palkka on kokonaisuudessaan veronalaista tuloa, joten siihen ei kuulu samanlaista verohuojennusta kuin osinkoon. Yrittäjäosakkaan tulee, niin oma kuin yhtiön etu mielessä pitäen, pyrkiä tekemään optimaalisia ratkaisuja. Näiden ratkaisujen tulee pysyä lainsäädännön määrittämän sääntelyn ja reunaehtojen sisällä. Muuten kyseeseen voi tulla esimerkiksi veronkierto, laiton varojenjako tai peitelty osinko. Näiden soveltumisesta taas voi seurata muun muassa varojen palautusvastuu, vahingonkorvaus, osakeyhtiörikos tai verorikos. Yrittäjäosakkaan käytössä on monenlaisia mahdollisuuksia ja keskeistä onkin pyrkiä niillä vastaamaan verorasituksen synnyttämiin haasteisiin oikeudellisten reunaehtojen puitteissa.