Kiinteistön käsite verolainsäädännössä

Abstract

Vero-oikeus ja yksityisoikeus ovat toisiinsa nähden sidoksissa, mutta pääsäännön mukaan yksityisoikeudelliset käsitteet ovat verotuksen perusteena sellaisinaan. Tästä sidoksesta kuitenkin poiketaan, mikäli veronlainsäädäntö nimenomaan sisältää yksityisoikeudesta poikkeavan säännöksen. Kiinteistön käsite on esimerkki yksityisoikeuden ja vero-oikeuden sidoksen poikkeavuudesta, sillä verolainsäädännössä kiinteistön käsite poikkeaa yksityisoikeudessa määritellystä. Koska kiinteistö on käsitteenä monia verolajeja ja -lakeja koskeva, on tutkielmassa tarkoituksenmukaista tutkia yhden verolajin sijaan useampaa. Tässä pro gradu -tutkielmassa kiinteistön käsitettä tarkastellaan kiinteistöverolain, varainsiirtoverolain, tuloverolain sekä arvonlisäverolain näkökulmista. Tutkielman tarkoituksena on selvittää kiinteistön käsitteiden sisältöä tarkastelluissa verolajeissa ja löytää niistä yhteneväisyyksiä ja eroja tarkasteltavien verolajien kesken.

Kiinteistöverotuksessa kiinteistön käsite on määritelty KiVL 2.1 §:ssä, jonka mukaan kiinteistö on tontti, tila tai muu kiinteistörekisteriin merkittävä itsenäinen maanomistuksen yksikkö. Käsite on laajennettu koskemaan myös muulle kuin maanomistajalle kuuluvaa rakennusta ja rakennelmaa, erottamatonta määräalaa sekä yhteisalueeseen tai -metsään kuuluvaa rakennusmaata. VSVL:ssä kiinteistön käsitettä ei ole määritelty tarkasti, joten varainsiirtoverotuksessa sovelletaan yksityisoikeuden mukaista määritelmää. Kuitenkin VSVL 5.1 §:n mukaan kiinteistöksi luetaan myös määräosa ja -ala sekä yhteisalueosuus, vuokra- ja käyttöoikeus sekä kiinteistön käyttöä pysyvästi palveleva rakennus tai rakennelma. Myöskään TVL:ssä kiinteistön käsitettä ei ole määritelty tarkasti, joten tuloverotuksessa sovelletaan varainsiirtoverotuksen tapaan yksityisoikeudellista kiinteistön määritelmää. TVL 6 §:n mukaan kiinteistöksi katsotaan kuitenkin myös toisen maalla sijaitseva rakennus, rakennelma tai muu laitos, joka voidaan luovuttaa kolmannelle henkilölle maanomistajaa kuulematta. AVL 28 §:n mukaan kiinteistöllä tarkoitetaan täytäntöönpanoasetuksen N:o 282/2011 13 b artiklassa määriteltyä kiinteää omaisuutta. Arvonlisäverotuksessa kiinteistönä pidetään näin ollen maan pinnalla tai sen alla olevaa maa-alaa, kiinteästi perustettua rakennusta tai rakennelmaa sekä rakennukseen tai rakennelmaan kiinteästi kuuluvaa osaa sekä koneita ja laitteita, jotka ovat pysyvä osa kiinteistöä.

Tutkielmassa todetaan, että kiinteistön käsitteet ovat osittain hyvin erilaisia eikä nykyisellään voida muodostaa täysin yhtenevää määritelmää tutkimuksessa tarkasteltujen verolajien käsitteiden pohjalta. Määritelmistä on löydettävissä samoja piirteitä, mutta myös paljon eroavaisuuksia. Rajanvetoa kiinteistön käsitteestä on tutkielmassa tutkittu tarkastelemalla oikeuskäytännön ratkaisuja. Tutkielma on toteutettu oikeusdogmaattisena tutkielmana, jonka tarkoituksena on olemassa olevan oikeuden tulkinta ja systematisointi. Lähteinä tutkielmassa on käytetty oikeuskäytäntöä, Verohallinnon ohjeita, hallituksen esityksiä, oikeuskirjallisuutta, asiantuntija-artikkeleita sekä muita tieteellisiä tutkimuksia.