Kognitiivisen ergonomian hyödyntäminen tietotyössä : Design-ajattelulla uudelle tasolle

Abstract

Nykyinen VUCA-maailma on täynnä arvaamattomuutta, monimutkaisuuta, muutoksia ja tietotulvaa. VUCA-lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Volatile, Uncertain, Complex and Ambiguous, jotka tarkoittavat ailahtelevuutta, epävarmuutta, monitahoisuutta ja epäselvyyttä. Tietotyö lisääntyy entisestään ja koko työelämän nähdään olevan suuressa muutoksessa. Muutostrendit esiintyvät samantyyppisinä ympäri maailman. Työelämän muutokset ovat kytköksissä yhteiskunnallisiin muutoksiin pakottaen ihmisiä lopulta hankkimaan uusia taitoja. Työn haasteet aivoille ovat suurempia kuin aikaisemmin vaikuttaen monin tavoin jaksamiseen. Kognitiivista ergonomiaa suositellaankin työpaikoilla ratkaisuksi VUCA-maailman tuottamiin haasteihin ja ongelmiin. Työssä perehdyttiin ergonomian kautta kognitiivisen ergonomian käsitteeseen ja tieteeseen sen taustalla. Työssä avattiin ihmisen muistin käyttöä ja kognitiivisen ergonomian hyödyntämistä ihmiselle luontaisin tavoin sekä kerrottiin aivoystävällisen työpaikan käytännöistä. Työn sujuvoittaminen ja kaikenlaisen kuormituksen vähentäminen ovat tietotyöntekijälle ensiarvoisia työhyvinvoinnin tekijöitä. Ongelmat VUCA-ajassa tuntuvatkin vaativan kokonaisvaltaista haltuunottoa ja kehittämistä, jotta päästään kognitiivista ergonomiaa häiritseviin taustaongelmiin käsiksi. Työssä käsiteltiin organisaation selviytymistä VUCA-aikana ja avattiin Design-ajattelun mahdollisuuksia. Teorian viimeisessä osassa käsiteltiin uusien teknologioiden hyödyntämistä kognitiivisen ergonomian edesauttajana. Alkuperäinen tutkimustarve perustui VUCA-ajan ilmiöön ja sote-uudistuksen lisäämään työkiireeseen, epävarmuuteen ja suureen muutokseen työpaikalla. Työn tavoitteena oli selvittää kognitiivisen ergonomian tunnettavuutta, käytettävyyttä ja kiinnostavuutta tässä ajassa. Tarkoituksena oli löytää vastaus tutkimuskysymykseen ”Miten VUCA-ajan tietotyöläinen kokee kognitiivisen ergonomian haasteet ja mahdollisuudet omassa työssään?” Lisäkysymys oli ”Miten työnantajan on mahdollista kehittää kognitiivista ergonomiaa ja mitä hyötyä siitä on?”. Työn rajauksena esitettiin, että tutkimus kohdistuu vain kognitiiviseen ergonomiaan ja ajatustyön tukemiseen. Samoin rajauksena esitettiin, että tutkimuksen tulos koskee vain rajattua tietotyöntekijöiden kohderyhmää VUCA-ajan epävarmassa ja muutosherkässä ympäristössä. Kyseessä oli kokemusperäinen tutkimus. Tutkimusotteena käytettiin fenomenografista tutkimusotetta, joka keskittyy ihmisten käsityksiin ympäröivästä maailmasta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin fenomenologista analyysiä, jonka avulla voidaan tutkia ilmiötä. Ilmiön kuvaamisessa keskityttiin niihin piirteisiin, jotka tekevät ilmiöstä ilmiön. Työn tärkeimpinä tuloksina yleisesti tunnistettiin erilaisia skeemoja ja niihin liittyviä haasteita sekä parhaita kehitysmahdollisuuksia yksilölle. Yhteisöergonomia nähtiin tärkeäksi organisaation kehittymisessä niin tietotaidon kuin innovaatioiden nostattajana sekä yhteisen ymmärryksen luojana. Design-ajattelu tarjoaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuuden muotoilla uusia parempia ratkaisuja, joita ihmisen luontaiseen toimintaan mukautetulla teknologialla voidaan tukea. Design-ajattelu tarjoaa kokonaisvaltaisen tavan parantaa.