Viestinnän ammattilaisten kriisiviestinnän kokemukset korona-aikana : Haasteista selviämisen opit koronakertomuksissa
Norpila, Susanna (2023-11-15)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231115147015
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231115147015
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan viestinnän ammattilaisten kriisiviestinnän kokemuksia työympäristössä koronaviruspandemian aikana ajalla 1.3.2020 - 30.06.2022. Koronaviruspandemia täyttää kriisin kriteerit, sillä pandemia on maailmanlaajuinen ennustamaton ja kontrolloimaton tilanne, joka muuttaa elämäntilannetta ja uhkaa elämänarvoja. Kriisi on vaatinut vastauksia organisaatioilta, mikä on työllistänyt viestinnän ammattilaisia ennen näkemättömällä tavalla. Koko yhteiskunta on siis ollut pandemian aiheuttamien muutosten ympäröimänä maaliskuusta 2020 lähtien aina kesäkuuhun 2022 asti, ja tänä aikana yritykset ovat joutuneet vakavasti pohtimaan, miten johtaa, viestiä ja kehittää olemassa olevia tavoitteitaan ja strategioitaan kriisin aikana.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten viestinnän ammattilaiset ovat kokeneet koronaviruspandemian kriisiviestinnän työtehtävissään. Aikaisempaan tutkimukseen nähden tämä tutkimus tuottaa uutta tietoa erityisesti ruohonjuuritason viestinnän työstä kriisissä. Tutkimuksessa viestinnän ammattilaisten haastatteluvastauksista nousseista teemoista kootaan selviytymiskeinoja, joita voidaan jatkossa käyttää apuna samankaltaisissa kriisitilanteissa.
Empiirisenä aineistona käytetään viestinnän ammattilaisten haastatteluvastauksia, joiden aihealue on kriisiviestintä koronaviruspandemian aikana sekä pandemian aiheuttamat haasteet. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jotta aineistosta saatiin selville viestinnän ammattilaisten konkreettiset selviytymiskeinot. Tutkimuksessa on myös käytetty määrällistä analyysia, sillä analyysissa on myös olennaista selvittää, mikä teema nousi haastatteluissa esiin eniten. Tutkimusta perustellaan useammalla kirjallisella tietolähteellä. Lopuksi haastatteluvastauksista löydettyjä teemoja heijastetaan Karl Weickin sensemaking-teoriaan.
Tutkimuksen tuloksena viestinnän ammattilaisten kokemuksista nousi esiin neljä eri teemaa: empatia, kuormitus, työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen ja yhteisöllisyyden korostaminen. Analyysin perusteella viestinnän ammattilaiset kokevat olennaisimmaksi selviytymiskeinoksi yhteisöllisyyden korostamisen, sillä kriisit koettelevat yhteisöjä ja niistä voidaan selvitä yhteistyöllä. Tämän tutkimuksen johtopäätös aikaisempaan tutkimukseen verrattuna on, että toistuvat teemat tukevat aikaisempien tutkimusten havaintoja, mutta tässä tutkimuksessa saatiin selville myös useita konkreettisia viestinnän keinoja esimerkiksi yhteisöllisyyden toteuttamiseen viestinnän työssä.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten viestinnän ammattilaiset ovat kokeneet koronaviruspandemian kriisiviestinnän työtehtävissään. Aikaisempaan tutkimukseen nähden tämä tutkimus tuottaa uutta tietoa erityisesti ruohonjuuritason viestinnän työstä kriisissä. Tutkimuksessa viestinnän ammattilaisten haastatteluvastauksista nousseista teemoista kootaan selviytymiskeinoja, joita voidaan jatkossa käyttää apuna samankaltaisissa kriisitilanteissa.
Empiirisenä aineistona käytetään viestinnän ammattilaisten haastatteluvastauksia, joiden aihealue on kriisiviestintä koronaviruspandemian aikana sekä pandemian aiheuttamat haasteet. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jotta aineistosta saatiin selville viestinnän ammattilaisten konkreettiset selviytymiskeinot. Tutkimuksessa on myös käytetty määrällistä analyysia, sillä analyysissa on myös olennaista selvittää, mikä teema nousi haastatteluissa esiin eniten. Tutkimusta perustellaan useammalla kirjallisella tietolähteellä. Lopuksi haastatteluvastauksista löydettyjä teemoja heijastetaan Karl Weickin sensemaking-teoriaan.
Tutkimuksen tuloksena viestinnän ammattilaisten kokemuksista nousi esiin neljä eri teemaa: empatia, kuormitus, työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen ja yhteisöllisyyden korostaminen. Analyysin perusteella viestinnän ammattilaiset kokevat olennaisimmaksi selviytymiskeinoksi yhteisöllisyyden korostamisen, sillä kriisit koettelevat yhteisöjä ja niistä voidaan selvitä yhteistyöllä. Tämän tutkimuksen johtopäätös aikaisempaan tutkimukseen verrattuna on, että toistuvat teemat tukevat aikaisempien tutkimusten havaintoja, mutta tässä tutkimuksessa saatiin selville myös useita konkreettisia viestinnän keinoja esimerkiksi yhteisöllisyyden toteuttamiseen viestinnän työssä.