"He ovat Suomen vaarallisimmat naiset" : Naisrikollisista muodostuvat narratiivit journalistisissa uutismedioissa
Lehto, Vilma (2023-11-03)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231103143205
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231103143205
Tiivistelmä
Nainen on poikkeuksellinen rikoksentekijä, sillä tilastojen mukaan rikolliset ovat yleisimmin miehiä. Siksi voidaan ajatella, että naispuoliseen henkirikoksen tehneeseen henkilöön suhtaudutaan yhteiskunnassamme ristiriitaisesti. Tämä suhtautumistapa välittyy niihin viesteihin, joita naisrikollisista tuotetaan. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan viiden journalistisen uutismedian muodostamia narratiiveja viidestä naispuolisesta henkirikoksen tehneestä henkilöstä. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan näiden narratiivien affektiivisuutta eli sitä, miten ne välittävät tunteita. Tutkimuksessa ollaan myös kiinnostuneita siitä, miten viisi journalistista uutismediaa (Iltalehti, Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomat, MTV ja Yle) eroavat toisistaan uutisten narratiivisuutta ja affektiivisuutta tarkasteltaessa.
Tutkimusaineisto koostuu 809 uutisartikkelista, jotka on kirjoitettu tutkimuksen kohteena olevista naisrikollisista. Nämä artikkelit on julkaistu aikavälillä 8.12.1998–10.4.2023. Tutkimusmenetelmänä käytetään narratiivista analyysia. Tutkimuksen teoreettisena taustana taas toimivat narratiiveihin ja affekteihin keskittyvät näkökulmat.
Tutkimuksessa havaitaan, että uutiset muodostavat jokaisesta tutkimuksen kohteena olevasta naisrikollisesta koherentin tarinan. Näissä tarinoissa on havaittavissa kuusi toistuvaa elementtiä, jotka rakentavat niiden narratiivisuutta. Näitä elementtejä ovat tarinallinen ilmaisu, naiseuden korostaminen, negatiivisiksi miellettävien nimitysten käyttäminen, rikoksentekijöiden luonteenpiirteiden korostaminen, kuvien ja videoiden käyttäminen sekä yhteiskunnan kritisoiminen. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että naisista muodostuvat narratiivit ovat yksityiskohtaisia, havainnollisia ja usein myös dramaattisia.
Lisäksi tutkimuksessa havaitaan kahdeksan erilaista keinoa, jotka rakentavat uutisten affektiivisuutta. Näitä keinoja ovat asioiden toistaminen, tuttujen ja samaistusta herättävien elementtien käyttäminen, tarinallisuuden hyödyntäminen, tunteiden suora nimeäminen, kuvien ja videoiden hyödyntäminen, kansalaisten kokemusten esille nostaminen, huomiota herättävän ulkoasun käyttäminen ja yhteiskunnallisiin ongelmiin viittaaminen. Affektiivisuus tekee uutisista samaistuttavampia sekä myös tunnekokemuksiin kutsuvia ja yleisön tunnereaktioita ohjailevia.
Tutkimuksessa selviää myös, että Iltalehden, Ilta-Sanomien sekä MTV:n uutiset ovat narratiivisimpia ja affektiivisimpia. Sen sijaan Yle ja Helsingin Sanomat pitäytyvät neutraalimmassa uutisointityylissä. Aineisto antaa kuitenkin viitteitä siitä, että myös Yle ja Helsingin Sanomat hyödyntävät uutisoinnissaan silloin tällöin tarinallista ja tunteita herättävää uutisointitapaa.
Tutkimusaineisto koostuu 809 uutisartikkelista, jotka on kirjoitettu tutkimuksen kohteena olevista naisrikollisista. Nämä artikkelit on julkaistu aikavälillä 8.12.1998–10.4.2023. Tutkimusmenetelmänä käytetään narratiivista analyysia. Tutkimuksen teoreettisena taustana taas toimivat narratiiveihin ja affekteihin keskittyvät näkökulmat.
Tutkimuksessa havaitaan, että uutiset muodostavat jokaisesta tutkimuksen kohteena olevasta naisrikollisesta koherentin tarinan. Näissä tarinoissa on havaittavissa kuusi toistuvaa elementtiä, jotka rakentavat niiden narratiivisuutta. Näitä elementtejä ovat tarinallinen ilmaisu, naiseuden korostaminen, negatiivisiksi miellettävien nimitysten käyttäminen, rikoksentekijöiden luonteenpiirteiden korostaminen, kuvien ja videoiden käyttäminen sekä yhteiskunnan kritisoiminen. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että naisista muodostuvat narratiivit ovat yksityiskohtaisia, havainnollisia ja usein myös dramaattisia.
Lisäksi tutkimuksessa havaitaan kahdeksan erilaista keinoa, jotka rakentavat uutisten affektiivisuutta. Näitä keinoja ovat asioiden toistaminen, tuttujen ja samaistusta herättävien elementtien käyttäminen, tarinallisuuden hyödyntäminen, tunteiden suora nimeäminen, kuvien ja videoiden hyödyntäminen, kansalaisten kokemusten esille nostaminen, huomiota herättävän ulkoasun käyttäminen ja yhteiskunnallisiin ongelmiin viittaaminen. Affektiivisuus tekee uutisista samaistuttavampia sekä myös tunnekokemuksiin kutsuvia ja yleisön tunnereaktioita ohjailevia.
Tutkimuksessa selviää myös, että Iltalehden, Ilta-Sanomien sekä MTV:n uutiset ovat narratiivisimpia ja affektiivisimpia. Sen sijaan Yle ja Helsingin Sanomat pitäytyvät neutraalimmassa uutisointityylissä. Aineisto antaa kuitenkin viitteitä siitä, että myös Yle ja Helsingin Sanomat hyödyntävät uutisoinnissaan silloin tällöin tarinallista ja tunteita herättävää uutisointitapaa.