”Virkamies on myynyt itsensä yhteiskunnan palvelijaksi, eikä se voi ottaa kantaa” : Esihenkilöiden näkemyksiä virkamiesten asianmukaisesta käytöksestä vapaa-ajalla
Nurmi, Heidi (2023-10-20)
20.10.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231020140777
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231020140777
Tiivistelmä
Vapaa-ajalla tapahtuvalla käyttäytymisellä voi olla erilaisia vaikutuksia virkamiehen virkaan. Yksi työssä menestyminen lähtökohdista on ammattimainen käyttäytyminen. Viime aikoina media on nostanut esiin eri virkamiesten vapaa-ajan käyttäytymistapauksia, joilla on ollut vaikutuksia virkatehtävien hoitamiseen. Vapaa-ajan käyttäytyminen merkitsee käyttäytymistä, joka tapahtuu virka-ajan ulkopuolella. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentui virkamiesetiikan sekä esimerkillä johtamisen ympärille. Virkamiesetiikka keskittyy virkamiesten ja viranomaisten periaatteisiin sekä arvoihin. Korruptiossa sääntöjä rikotaan ja valtaa käytetään väärin yksityisen edun tavoitteluun. Lahjonta on yksi merkittävistä korruption muodoista. Esihenkilö voi omalla esimerkillisellä käyttäytymisellään vaikuttaa työtekijöiden käyttäytymiseen. Omalla käyttäytymisellään esihenkilö luo raamit, jotka ajan saatossa asettuvat organisaatioon. Esimerkillä johtaminen toteutuu arkipäiväisessä toiminnassa ja käyttäytymisessä, jolloin esihenkilöt toimivat eräänlaisina roolimalleina.
Pro gradu -tutkielmassa tutkittiin valtion virkamiesten vapaa-ajan käyttäytymistä, siihen liittyviä odotuksia ja sen vaikutuksia virkatehtävien hoitamiseen. Tutkielmassa selvitettiin tilanteita ja johtamiskeinoja, joilla esihenkilö voi puuttua johdettavana olevien virkamiesten vapaa-ajan käyttäytymiseen. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin esihenkilöiden yksilöllisillä haastatteluilla. Tutkimus toteutettiin laadullisena teemahaastattelututkimuksena, johon osallistui kahdeksan Rajavartiolaitoksella työskentelevää esihenkilöä. Tutkimustulosten analysoinnissa hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkielma auttaa esihenkilöitä ennakoimaan epäasiallisen vapaa-ajan käyttäytymisen tilanteita.
Haastateltavien vastauksissa näkyi, että virkamieheltä odotetaan muun muassa asiallisuutta, oman virkamiesroolin tiedostamista sekä käyttäytymistä, joka ei vaaranna luottamusta. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että haastateltavat pitivät esimerkillä johtamista yhtenä tärkeimmistä johtamiskeinoista. Omalla johtamisesimerkillä esihenkilöt voivat vaikuttaa henkilöstön käyttäytymiseen. Muina johtamiskeinoina haastateltavat nostivat esille keskustelun, ennakoivan puuttumisen sekä koulutuksen ja perehdytyksen.
Pro gradu -tutkielmassa tutkittiin valtion virkamiesten vapaa-ajan käyttäytymistä, siihen liittyviä odotuksia ja sen vaikutuksia virkatehtävien hoitamiseen. Tutkielmassa selvitettiin tilanteita ja johtamiskeinoja, joilla esihenkilö voi puuttua johdettavana olevien virkamiesten vapaa-ajan käyttäytymiseen. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin esihenkilöiden yksilöllisillä haastatteluilla. Tutkimus toteutettiin laadullisena teemahaastattelututkimuksena, johon osallistui kahdeksan Rajavartiolaitoksella työskentelevää esihenkilöä. Tutkimustulosten analysoinnissa hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkielma auttaa esihenkilöitä ennakoimaan epäasiallisen vapaa-ajan käyttäytymisen tilanteita.
Haastateltavien vastauksissa näkyi, että virkamieheltä odotetaan muun muassa asiallisuutta, oman virkamiesroolin tiedostamista sekä käyttäytymistä, joka ei vaaranna luottamusta. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että haastateltavat pitivät esimerkillä johtamista yhtenä tärkeimmistä johtamiskeinoista. Omalla johtamisesimerkillä esihenkilöt voivat vaikuttaa henkilöstön käyttäytymiseen. Muina johtamiskeinoina haastateltavat nostivat esille keskustelun, ennakoivan puuttumisen sekä koulutuksen ja perehdytyksen.