Työntekijöiden kokemukset RAI-arvioinnin käytöstä lyhytaikaisyksikössä osana ikääntyneen palvelutarpeen arviointia – tavoitteena sujuvampi palvelutarpeen arviointi
Vuori, Erika (2023-10-24)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231024141264
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231024141264
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen seurauksena hyvinvointialueita velvoitetaan tiedolla johtamiseen, tietojen keräämiseen sekä vertaamaan toimintaansa ja sen laatua muihin hyvinvointialueisiin. Vastauksia sekä parhaita ratkaisuja sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoshaasteisiin on etsitty esimerkiksi laatujohtamista ja lean-ajattelua hyödyntämällä. Näitä johtamisparadigmoja yhdistää organisaation mahdollisuudet saavuttaa tehokkaampi palvelutuotanto, suorituskyvyn kehittäminen, asiakaslähtöisyys sekä palveluiden laadun kehittäminen. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) velvoittaa RAI (Resident Assessment Instrument) -arviointivälineen käyttöön ikääntyneen toimintakyvyn arvioinnissa, jonka tuloksia hyödynnetään asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa. RAI-arviointikäytänteiden yhtenäistäminen organisaatioissa sekä tiedon hyödyntäminen vaativat koulutusta, johtamisosaamista sekä organisaatiokulttuurin muutosta koko organisaatiossa.
Pro gradu -tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu laatujohtamisen ja lean-ajattelun johtamisparadigmojen tarkastelusta sekä asiakaslähtöisyyden ja arvon määrittelemisestä sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaympäristössä. Palveluiden vaikuttavuutta sekä tiedolla johtamista sosiaalipalveluissa tarkastellaan keskittyen ikääntyneen palvelutarpeen arviointiin ja RAI-arviointijärjestelmään. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia haasteita työntekijät kokevat RAI-arvioinnin käytössä sekä kehittämiskohteita ikääntyneen palvelutarpeen arvioinnin prosessissa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös asiakaslähtöisyyden toteutumista palvelutarpeen arvioinnissa. Tutkimustavoitteena on arviointiprosessin selkeyttäminen arvovirtakuvauksella, jolla pyritään tuomaan ilmi asiakkaan saamaa arvoa prosessin eri vaiheissa. Tässä laadullisessa tutkimuksessa tutkimusmenetelmänä on tapaustutkimus ja aineistonkeruumenetelminä fokusryhmille toteutettavat teemahaastattelu sekä työpaja. Haastattelut (N=6) sekä työpaja (N=4) toteutettiin kevään ja kesän 2023 aikana ja tulokset analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tutkimusaineiston mukaan RAI-arvioinnin käytössä ilmeni haasteita RAI-arvioinnin tulkinnallisuudessa, luotettavuudessa sekä tiedonkeruussa ja tiedon hyödyntämisessä, joihin vaikuttivat vaihtelevat kirjaamiskäytännöt, asiakastietojärjestelmät, asiakkaan toimintakyky sekä asiakkaan ja arvioitsijan persoonat. Tutkimustulosten perusteella asiakas osallistuu palvelutarpeen arviointiin toimintakykynsä mukaisesti ja lisätietoa tietojärjestelmistä ja omaisilta hyödynnetään vaihtelevasti. Palvelutarpeen arvioinnin prosessin kehittämisessä tutkittavat tunnistivat useita toisistaan eriäviä käytäntöjä sekä vaihtelevia toimintatapoja, jotka yhtenäistettiin arvovirtakuvausta hyödyntämällä. RAI-arviointivälineen käyttö osana palvelutarpeen arviointia sisältää haasteita, mutta selkeyttämällä prosessin toimintoja sekä sisältöä ja osallistuttamalla työntekijöitä työn kehittämiseen, voidaan palveluiden laatua ja vaikuttavuutta sekä asiakaslähtöisyyttä saada kehitettyä laatujohtamisen ja lean-ajattelun johtamisfilosofioiden ja työkalujen avulla.
Pro gradu -tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu laatujohtamisen ja lean-ajattelun johtamisparadigmojen tarkastelusta sekä asiakaslähtöisyyden ja arvon määrittelemisestä sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaympäristössä. Palveluiden vaikuttavuutta sekä tiedolla johtamista sosiaalipalveluissa tarkastellaan keskittyen ikääntyneen palvelutarpeen arviointiin ja RAI-arviointijärjestelmään. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia haasteita työntekijät kokevat RAI-arvioinnin käytössä sekä kehittämiskohteita ikääntyneen palvelutarpeen arvioinnin prosessissa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös asiakaslähtöisyyden toteutumista palvelutarpeen arvioinnissa. Tutkimustavoitteena on arviointiprosessin selkeyttäminen arvovirtakuvauksella, jolla pyritään tuomaan ilmi asiakkaan saamaa arvoa prosessin eri vaiheissa. Tässä laadullisessa tutkimuksessa tutkimusmenetelmänä on tapaustutkimus ja aineistonkeruumenetelminä fokusryhmille toteutettavat teemahaastattelu sekä työpaja. Haastattelut (N=6) sekä työpaja (N=4) toteutettiin kevään ja kesän 2023 aikana ja tulokset analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tutkimusaineiston mukaan RAI-arvioinnin käytössä ilmeni haasteita RAI-arvioinnin tulkinnallisuudessa, luotettavuudessa sekä tiedonkeruussa ja tiedon hyödyntämisessä, joihin vaikuttivat vaihtelevat kirjaamiskäytännöt, asiakastietojärjestelmät, asiakkaan toimintakyky sekä asiakkaan ja arvioitsijan persoonat. Tutkimustulosten perusteella asiakas osallistuu palvelutarpeen arviointiin toimintakykynsä mukaisesti ja lisätietoa tietojärjestelmistä ja omaisilta hyödynnetään vaihtelevasti. Palvelutarpeen arvioinnin prosessin kehittämisessä tutkittavat tunnistivat useita toisistaan eriäviä käytäntöjä sekä vaihtelevia toimintatapoja, jotka yhtenäistettiin arvovirtakuvausta hyödyntämällä. RAI-arviointivälineen käyttö osana palvelutarpeen arviointia sisältää haasteita, mutta selkeyttämällä prosessin toimintoja sekä sisältöä ja osallistuttamalla työntekijöitä työn kehittämiseen, voidaan palveluiden laatua ja vaikuttavuutta sekä asiakaslähtöisyyttä saada kehitettyä laatujohtamisen ja lean-ajattelun johtamisfilosofioiden ja työkalujen avulla.