Etätyön vaikutukset ihmisten sosiaaliseen pääomaan ja resilienssiin : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Heikkonen, Tuomas Aarre (2023-09)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230831115073
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230831115073
Tiivistelmä
COVID-19 pandemian seurauksena ihmiset siirtyivät hyvin nopealla tahdilla ilman suurta valmistautumista etätöihin vuoden 2020 alussa koronaviruksen levitessä ympäri maailmaa. Etätyö tuli pandemian myötä kaikkien tietoisuuteen, vaikka kyseessä ei ole aivan uusi työskentelyn muoto. Jo 2000- luvun alussa etätyöskentelyä käytettiin yhtenä työnteon muotona monissa organisaatiossa maailmalla, ja etätyöskentelyä on pidetty yhtenä työn organisoinnin muotona tietoteknologian lisääntymisen myötä. Etätöihin siirtyminen vähensi monissa organisaatiossa voimakkaasti kasvokkain tapahtuvaa sosiaalista vuorovaikutusta aiheuttaen haasteita töiden organisoinnissa. Sosiaalisen pääoman on uskottu muodostuvan yhteisöissä ainoastaan kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen kautta. Sosiaalinen pääoma on keskeinen tekijä resilienssin muodostumisessa ja ylläpitämisessä. Etätyöskentelystä ja sen vaikutuksista ihmisiin ei ole tehty paljoa tutkimusta. Tehdyissä tutkimuksissa on tuotu esille etätyöskentelyn positiivisia, sekä negatiivisia puolia. Etätyöskentely on voinut vaikuttaa positiivisesti tai negatiivisesti perheiden sisäiseen dynamiikkaan, parantaa tai heikentää ihmisten resilienssiä, aiheuttaa sosiaalista eristäytyneisyyttä, sekä heikentää sosiaalista pääomaa.
Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten etätyöskentely on vaikuttanut ihmisten sosiaaliseen pääomaan, resilienssiin, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, sekä aiheuttaako etätyöskentely sosiaalista eristäytyneisyyttä, ja miten COVID-19 pandemia on vaikuttanut ihmisten kokemukseen etätöistä. Pro gradu -tutkielman menetelmänä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus suoritettiin käyttämällä Finkin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mallia. Aineiston analysoinnissa käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aineistoksi kerättiin 15 vertaisarvioitua tutkimusta useasta tietokannasta. Tutkimukset oli pitänyt tehdä vuosien 2014–2022 välillä.
Etätyöhön ja sosiaaliseen pääomaan liittyi kolme tutkimusta, etätyöhön ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen kolme tutkimusta, etätyöhön ja sosiaaliseen eristäytyneisyyteen yhdeksän tutkimusta, sekä etätyöhön ja resilienssiin kuusi tutkimusta. Kokemukseen etätyöistä voi vaikuttaa muun muassa työntekijöiden ikä, koulutus, sekä sukupuoli. Pitkään toiminnassa olleiden tiimien sosiaaliseen pääomaan etätyöskentelyllä ei ollut vaikutusta. Lyhyen aikaa toiminnassa olleiden tiimien sosiaaliseen pääomaan etätyöskentelyllä oli heikentävä vaikutus. Sosiaaliseen vuorovaikutukseen etätyöskentelyllä oli negatiivinen vaikutus, ja sosiaalisella vuorovaikutuksella ja sosiaalisella eristäytyneisyydellä todettiin olevan yhteys. Yksi suurimmista etätyöskentelyn haittavaikutuksista oli sosiaalisen eristäytyneisyyden aiheuttaminen. Resilienssiin etätyöskentelyllä on usein negatiivinen vaikutus. Erityisesti sosiaalinen eristäytyneisyys heikentää ihmisten resilienssiä.
Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten etätyöskentely on vaikuttanut ihmisten sosiaaliseen pääomaan, resilienssiin, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, sekä aiheuttaako etätyöskentely sosiaalista eristäytyneisyyttä, ja miten COVID-19 pandemia on vaikuttanut ihmisten kokemukseen etätöistä. Pro gradu -tutkielman menetelmänä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus suoritettiin käyttämällä Finkin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mallia. Aineiston analysoinnissa käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aineistoksi kerättiin 15 vertaisarvioitua tutkimusta useasta tietokannasta. Tutkimukset oli pitänyt tehdä vuosien 2014–2022 välillä.
Etätyöhön ja sosiaaliseen pääomaan liittyi kolme tutkimusta, etätyöhön ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen kolme tutkimusta, etätyöhön ja sosiaaliseen eristäytyneisyyteen yhdeksän tutkimusta, sekä etätyöhön ja resilienssiin kuusi tutkimusta. Kokemukseen etätyöistä voi vaikuttaa muun muassa työntekijöiden ikä, koulutus, sekä sukupuoli. Pitkään toiminnassa olleiden tiimien sosiaaliseen pääomaan etätyöskentelyllä ei ollut vaikutusta. Lyhyen aikaa toiminnassa olleiden tiimien sosiaaliseen pääomaan etätyöskentelyllä oli heikentävä vaikutus. Sosiaaliseen vuorovaikutukseen etätyöskentelyllä oli negatiivinen vaikutus, ja sosiaalisella vuorovaikutuksella ja sosiaalisella eristäytyneisyydellä todettiin olevan yhteys. Yksi suurimmista etätyöskentelyn haittavaikutuksista oli sosiaalisen eristäytyneisyyden aiheuttaminen. Resilienssiin etätyöskentelyllä on usein negatiivinen vaikutus. Erityisesti sosiaalinen eristäytyneisyys heikentää ihmisten resilienssiä.